Potilaan hoitopolku sujuvammaksi saattohoidossa
Kuolevan potilaan hyvä hoito on terveydenhuollon laadun ja eettisyyden tärkeä mittari. Vaikka Suomessa tehdään hyvää työtä saattohoidon parissa, perus- ja ihmisoikeudet eivät kuitenkaan täysmääräisesti toteudu ihmisen viimeisten hetkien hoidossa. Asiantuntijat keskustelivat peruspalveluministeri Paula Risikon kutsumana keskiviikkona 4. maaliskuuta hyvästä saattohoidosta Suomessa ja päättivät ehdottaa, että hyvän saattohoidon kriteeristö sekä työnjako terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa päivitetään niin, että potilaan sujuva ja laadullisesti hyvä saattohoitopolku varmistetaan.
Suomessa noin 15 000 potilasta vuodessa tarvitsee saattohoitoa ja palliatiivista (eli oireita lievittävää) hoitoa noin 200-300 000 potilasta vuodessa. Potilaiden hoitopolut rakentuvat hyvin erilaisilla tavoilla. Potilaalla saattaa olla eripituisia hoito- ja seurantajaksoja erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Hän saattaa saada hoitoa ja hoivaa sairaalassa, sosiaalihuollon yksikössä tai kotona.
Saattohoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä on tärkeää tuntea potilaan hoitopolku, jotta hoito olisi laadukasta, riittävää ja tarkoituksenmukaista muuttuvissa olosuhteissa. Potilaan kokemukset on otettava huomioon.
Saattohoidon järjestämisessä ovat mukana julkinen ja yksityinen terveydenhuolto sekä sosiaalihuolto tietyiltä osin, yksityiset palvelun tuottajat, sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt.
Saattohoitosuunnitelmien koordinointivastuu sairaanhoitopiireille ja osittain suurille kaupungeille
Saattohoidon tarpeen arvioinnissa, osaamisessa, koulutuksessa ja saatavuudessa on vajetta. Joissakin kunnissa saattohoito järjestetään hyvin, toisissa hyvät käytännöt puuttuvat. Sosiaali- ja terveysministeriössä kokoontunut asiantuntijaryhmä ehdottaa, että saattohoidon koordinaatiotehtävä annettaisiin sairaanhoitopiireille ja osittain suurille kaupungeille. Saattohoitosuunnitelmat laadittaisiin tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, erikoissairaanhoidon ja yksityisten palvelun tuottajien sekä kolmannen sektorin kanssa.
Ryhmä myös ehdottaa, että Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) selvittää nykyiset sairaanhoitopiirien saattohoitosuunnitelmat. Sosiaali- ja terveysministeriö organisoisi saattohoidon kehittämisen valtakunnallisten linjausten valmistelun. Pohjana hyvän saattohoidon ohjeille olisivat mm. EU:ssa vuonna 2003 annetut palliatiivisen hoidon suositukset, ETENEn suositukset ja Käypä hoito -suositukset.
Sosiaali- ja terveysministeriö käy keskustelua opetusministeriön ja tarvittaessa eri oppilaitosten kanssa koulutuksen sisällön uudistamisesta niin, että jo terveydenhuollon ammattihenkilöstön peruskoulutuksessa käsitellään riittävästi palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa.
Lisätietoja
Pääsihteeri, ylitarkastaja Aira Pihlainen (ETENE), puh. (09) 160 73834
Johtaja Eija Koivuranta, puh. (09) 160 74350