Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Pohjoismaisen tilastojulkaisun teemana lastensuojelu

Sosiaali- ja terveysministeriö
23.11.2005 8.30
Tiedote -

Pohjoismaisen vertailun mukaan Suomessa syntyy vähän pienipainoisia lapsia, suomalaiset nuoret tupakoivat eniten ja tanskalaiset nuoret käyttävät alkoholia ja huumeita. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrät ovat kasvaneet kaikissa Pohjoismaissa. Tanskassa on muita Pohjoismaita enemmän sijoitettuna lapsia ja nuoria kodin ulkopuolelle.

Vastasyntyneiden terveys on parantunut kaikissa Pohjoismaissa. Ennenaikaisten synnytysten eli ennen 38. raskausviikkoa syntyneiden määrä Suomessa (5,5 %) on alhaisempi kuin muualla Pohjolassa (5,8–7,2 %). Suomessa syntyy myös vähiten pienipainoisia eli alle 2500-grammaisia lapsia (4,1 %). Yksi tekijä tähän on kaksosten ja kolmosten määrän vähentyminen vaativien lapsettomuushoitojen kehityksen myötä. Noin kolme pohjoismaista lasta tuhannesta kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana. Tanskalaislasten riski on kuitenkin tätä suurempi (5/1000).

1–17 -vuotiaiden ruotsalaisten kuolleisuus on Pohjoismaiden alhaisin (13/100 000), erityisesti tapaturmakuolemien vähäisyyden vuoksi. Suomessa kuolee 18 lasta ja nuorta 100 000 samanikäistä kohti. Erityisesti liikenneonnettomuus- ja itsemurhakuolemat ovat Suomessa muita Pohjoismaita yleisempiä.

Lasten ja nuorten diabetes on yleistynyt. Suomessa sairastuneita on eniten. Myös astma ja allergiat ovat yleistyneet, mutta näistä ei ole saatavissa vertailukelpoisia tietoja. 15–19 -vuotiailla nuorilla on myös aiempaa enemmän sairaalahoitojaksoja mielenterveysongelmien vuoksi. Suomalaisnuorilla on enemmän masennuksesta, psykooseista ja syömishäiriöistä johtuvaa sairaalahoitoa. Osa erosta voi johtua avo- ja laitoshoitojen tarjonnasta ja järjestämisestä.

15–16 -vuotiaat suomalaisnuoret tupakoivat eniten. Yhteensä 41 prosenttia oli tupakoinut kuukautta ennen kyselytutkimusta, kun vastaava osuus oli 20–30 prosenttia muissa Pohjoismaissa. Tanskalaisnuoret käyttävät eniten alkoholia: 42 prosenttia oli juonut vähintään 20 kertaa vuodessa ja 26 prosenttia oli ollut humalassa vähintään kolme kertaa kuukauden sisällä. Suomessa vastaavat luvut olivat tätä matalammat (13 ja 16 %), mutta ne olivat Islantia, Norjaa ja Ruotsia korkeammat. Tanskalaiset olivat kärjessä myös kannabiksen käytössä: 23 prosenttia oli kokeillut vähintään kerran ja 8 prosenttia käyttänyt kuukauden sisällä. Suomessa vastaavat osuudet olivat 11 ja 3 prosenttia, eli samaa tasoa kuin muissa Pohjoismaissa.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrät ovat kasvaneet kaikissa Pohjoismaissa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Myös sijoitettujen lasten ja nuorten osuudet ovat kasvaneet, nopeimmin Suomessa.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0–17 -vuotiaiden lasten ja nuorten osuudet vastaavanikäisestä väestöstä ovat viimeisten viiden vuoden aikana olleet suurimmat Tanskassa ja pienimmät Ruotsissa. Vuonna 2003 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0–17 -vuotiaita lapsia ja nuoria tuhatta vastaavanikäistä väestöä kohti Tanskassa 12,3, Suomessa 10,4, Norjassa 9,9, Islannissa 9,4 ja Ruotsissa 8,0. Tilastointimenetelmät poikkeavat jonkin verran toisistaan. Tanskassa tilastoihin sisältyvät myös vammaiset lapset ja nuoret.

Kaikissa viidessä Pohjoismaassa sijoitetaan kodin ulkopuolelle lastensuojelullisista syistä enemmän poikia kuin tyttöjä. Vuoden 2003 lopussa sijoitetuista 0–17 -vuotiaista suomalaisista oli poikia 53 %. Sijoitettujen lasten ja nuorten osuus eri ikäryhmissä on samankaltainen kaikissa Pohjoismaissa. Lähes puolet sijoitetuista lapsista oli vuoden 2003 lopussa 7–14 -vuotiaita Islantia lukuun ottamatta. Eniten sijoitettuja lapsia ja nuoria oli ikäryhmässä 15–17 -vuotiaat. Kyseisessä ikäryhmässä oli Suomessa sijoitettuna 16,1 nuorta tuhatta kohti.

Islantia lukuun ottamatta kaikissa Pohjoismaissa yleisin sijoituspaikka on toinen perhe. Perhesijoitukset sisältävät myös ammatilliset perhekodit. Norjassa ja Ruotsissa peräti kolme neljäsosaa lapsista on sijoitettu perhesijoitukseen. Kaikissa Pohjoismaissa panostetaan aiempaa enemmän lastensuojelun ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.

Tiedot perustuvat Pohjoismaisen terveystilastollisen komitean (Nomesko) ja Pohjoismaisen sosiaalitilastollisen komitean (Nososko) vuosikirjojen teemaosioihin. Nososkon julkaisuissa on tietoja myös Pohjoismaiden sosiaaliturvaetuuksista ja niiden saajista niin lapsiperheiden, työttömien, sairaiden, työkyvyttömien kuin eläkeläisten osalta. Nomeskon julkaisussa on laajasti tietoa Pohjoismaiden väestön terveydentilasta, kuolemansyistä, lääkkeiden käytöstä, hoitotoimenpiteistä ja terveydenhuollon resursseista.

Englannin- ja norjan-/tanskankieliset artikkelit on saatavana Nomeskon ja Nososkon yhteisiltä kotisivuilta osoitteesta:

- Nomesko:
http://www.nom-nos.dk/Nombook/NOMBOOK.htm
- Nososko:
http://www.nom-nos.dk/Nosbook/NOSBOOK.htm (englanti)
http://www.nom-nos.dk/Nosbog/NOSBOG.htm (tanska)


Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Salla Säkkinen (lastensuojelu) Stakes, puh. (09) 3967 2046
Erikoistutkija Riitta Säntti (lastensuojelu) sosiaali- ja terveysministeriö, puh. (09) 1607 3833
Kehittämispäällikkö Mika Gissler (Nomesko) Stakes, puh. (09) 3967 2279
Finanssisihteeri Tiina Palotie-Heino (Nososko) sosiaali- ja terveysministeriö, puh. (09) 1607 3835

Sivun alkuun