Terveydenhuoltohenkilöstö tarvitsee koulutusta ja rohkeutta, jotta he osaavat ottaa parisuhdeväkivallan luontevasti esille neuvolan asiakkaiden kanssa. Kun terveydenhoitajat ja kätilöt harjaantuvat kysymään parisuhdeväkivallasta, asia muuttuu luonnolliseksi osaksi naisen ja lapsen terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa. Työn helpottamiseksi koko maassa otetaan käyttöön yhtenäinen seulontalomake. Lomake auttaa vaikean asian ottamista puheeksi ja takaa, että kaikilta naisilta kysytään väkivallasta samat kysymykset riippumatta siitä, onko työntekijällä herännyt epäilyksiä väkivallasta. Lomakkeen käyttäminen myös viestii naisille, että väkivallasta on hyväksyttävää puhua ja että tukea on tarjolla. Samantapainen työskentelytapa on jo käytössä ns. mini-interventiossa, jossa työterveyshuollossa ja terveyskeskuksissa kysytään asiakkaan tai potilaan alkoholin kulutuksesta.

Puuttuminen parisuhdeväkivaltaan vaatii myös toimivaa moniammatillista yhteistyötä. Viranomaisten ja muiden tahojen välinen yhteistyö ja tiedonvaihto korostuvat pyrittäessä tukemaan uhria ja koko hänen perhettään.

Tutkimushankkeen taustaa

Äitiys- ja lastenneuvoloissa käyttöön otettava uusi naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan seulonta perustuu tutkimushankkeeseen, jossa menetelmää kokeiltiin Vantaalla, Porvoossa ja Palokan kuntayhtymän kunnissa. Terveydenhoitajat ja kätilöt haastattelivat raskaana olevia naisia ja pienten lasten äitejä lomakkeen avulla.

Tutkimushanke oli osa sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyprojektia (Stakes 1998-2002). Hanke käsitteli naisiin kohdistuvaa parisuhdeväkivaltaa raskauden aikana ja pienten lasten perhevaiheessa. Sen tulosten mukaan 18 % äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaana olevista naisista oli kokenut väkivaltaa nykyisessä parisuhteessaan vuonna 2000.

Riskiryhmään kuuluivat nuoret naiset ja pienten lasten äidit. Vuonna 2002 naisista 11 % oli ollut väkivallan kohteena raskauden aikana ja 11% synnytyksen jälkeen lapsen ollessa alle vuoden ikäinen. Miehen kontrolloiva käyttäytyminen nosti selvästi naisen riskiä joutua väkivallan tai sillä uhkaamisen kohteeksi.

Lisätietoja: projektipäällikkö, terveydenhuollon maisteri (THM) Sirkka Perttu, puh. 040 508 3656, sirkka.perttu@helsinki.fiLinkki toiselle sivustolle, sosiaali- ja terveysministeriössä lisätietoja antavat ylitarkastaja Marjaana Pelkonen puh. (09) 160 74036 ja ylitarkastaja Maire Kolimaa, puh. (09) 160 74138.

Sirkka Perttu: Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja sen seulonta äitiys- ja lastenneuvolassa, STM:n selvityksiä 2004:6, ISBN 952-00-1498-5, Julkaisua myy Edita. Se löytyy myös verkosta: www.stm.fi/julkaisutLinkki toiselle sivustolle.