Palvelunohjauskokeilusta saatiin myönteistä palautetta
Kysymykseen, mihin perheet kokevat palvelunohjausta tarvitsevansa, vastaa monen perheen puolesta äiti, joka kertoo ”Siihen jumalattomaan puhelinrumbaan, johon yleensä äitinä jouduin ja kun en tiennyt, mistä kautta mitäkin hakea ja kysellä. Itse olen ennen ollut se palveluohjaaja, puheterapeutti, puolustusasianajaja, viimeiseksi osaksi on jäänyt olla äiti. Joskus on joutunut olemaan lääkärikin.”
Toinen perhe tiivisti kokemuksensa ”Tämä systeemi pitäisi olla automaattinen jo syntymän ajoista alkaen kaikille perheille eli tipahtaa kuin Manulle illallinen.”
Palvelunohjausta on kokeiltu eri puolilla maata vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän perheidensä arjen sujumisen edistämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti kokeilun 2001. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä otti vastaan palvelunohjauskokeilun loppuraportin Helsingissä torstaina 9. lokakuuta.
Vantaa ja Lieksa mukana kokeilussa
Vantaa osallistui yhtenä kokeilijana pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja nuorten ja heidän perheidensä palvelunohjauskokeiluun. Vantaalla oli palvelunohjausta ja sen mahdollisuuksia pohdittu jo ennen kokeilun käynnistymistä. Vantaalla haettiin vapaaehtoisia, eri ammattiryhmiä edustavia työntekijöitä toteuttamaan palvelunohjausta muutamien asiakkaiden kanssa kokemusten keräämiseksi. Kehittämistyössä olivat palveluohjaajina toimineiden ohella hanketta ohjaava ryhmä ja työntekijöiden esimiehet. Työntekijöille järjestettiin kokeilun aikana koulutusta, heillä oli säännöllinen työnohjaus ja tukenaan eri alojen asiantuntijoista koostuva tukiryhmä.
Lieksassa palvelunohjauskokeilu toteutettiin rinta rinnan vapaaehtoisesti osallistuneiden perheiden kanssa. Perheet saivat itse valita itselleen palveluohjaajan tutuista työntekijöistä, jotka perheen kanssa jo muutenkin työskentelivät. Perheille tuttu ihminen oli luonteva yhteistyökumppani. Kumppanuus ja rinnalla kulkeminen olivat arkea molemmille ja näitä täydensivät yhteiset tilaisuudet ja koulutukset. Asioista oli helppo puhua ja palveluohjaajaan saattoi luottaa.
Mitä palvelunohjaus on?
Palvelunohjaus on keino asiakaslähtöisyyden kehittämiseksi sosiaalialalla. Palvelunohjauksella useita eri palveluja tarvitsevan henkilön palvelut ja tuki järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla, samalla lisätään ihmisten omia vaikutusmahdollisuuksia. Palvelunohjauksen käytäntöön vieminen edellyttää organisaatioiden välisen vuoropuhelun syventämistä hyvän, asiakaslähtöisen toimintatavan löytämiseksi.
Kokeilussa oli mukana erilaisia kokeilijoita (kuntia, kuntayhtymiä, kuntien yhteistyöryppäitä, sairaala) ja erilaisia tapoja tai malleja toteuttaa palvelunohjausta. Kokeilu käynnistyi siten, että palvelunohjaukselle ”raivattiin tilaa” ainakin tietoisuuden tasolla, koska uusi toimintatapa aiheuttaa epätasapainoa työyhteisöissä. Jokaiselle paikkakunnalle muodostettiin avainhenkilöryhmä suunnittelemaan paikkakunnan omaa mallia.
Kokeilun aikana niiden palvelujen tuottajien yhteistyö tiivistyi, joiden palvelut koskettivat kokeiluperheitä. Palvelunohjauksen lähtökohtia ovat asiakkaan näkemysten huomioon ottaminen ja asiakkaan kuunteleminen sekä asiakkaan oman näkemyksen kunnioittaminen. Päätökset tehdään lähellä asiakasta, perhettä. Perheen lähellä työskentelemisen kautta etsittiin kullekin soveltuvimpia ratkaisuja perhettä askarruttaviin pulmiin. Työssä otettiin huomioon koko perhe ja perheen arjessa pärjääminen. Ideointi ja luovuus saivat tilaa mm. uusien toimintojen syntymisessä, perheen ideoiden huomioon ottamisessa ja puuttuvia palveluja tilapäisesti korvaavina ratkaisuina. Perheiden näkökulmasta oli tärkeää, että perheelle oli nimetty yksi henkilö, jonka puoleen perhe saattoi kääntyä niin pienten kuin suurtenkin pulmien kanssa.
Erillistä taloudellista tukea kokeiluihin ei ollut, vaan uuden menetelmän piti tulla entisen työn rikastuttajaksi. Sosiaali- ja terveysministeriön tuki projektia koordinoimalla, konsultoimalla ja seurannalla. Kokeilun vetäjänä toimi erikoissuunnittelija Erja Pietiläinen Kehitysvammaliitosta. Hän kävi kokeilupaikkakunnilla ohjaamassa ja tukemassa, järjesti seminaareja ja kokosi järjestelmällisesti palautetta.
Stakes arvioi kokeilun tuloksia ja kokeiluraportti valmistuu vuoden lopussa. Arvioinnilla saadaan tietoa uuden menetelmän tuloksista ja siten myös palveluohjauksen soveltuvuudesta asiakkaan auttamisen välineenä.
Hyviä käytäntöjä tarvitaan
Moniammatillinen ja poikkihallinnollinen suunnittelu tuovat voimaa uuden käytännön omaksumiselle, koska vain yhden toimijan toiminnan muutos ei tuo muutosta perheen kokonaistilanteeseen eikä muutokselle ole riittävästi tilaa, ellei organisaatioiden kesken etsitä uusia ratkaisuja. Kokemuksia jakamalla autetaan alkuun niitä kuntia, jotka suunnittelevat palvelunohjauksen käyttöön ottamista. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee jatkossa palvelunohjauksen käyttöön ottamista ja menetelmän edelleen kehittämistä osana kansallisen sosiaalialan kehittämishanketta.
Lisätietoja antavat:
sosiaalineuvos Martti Lähteinen, puh. (09) 160 74351 [email protected]
erikoissuunnittelija Erja Pietiläinen, puh. (09) 3480 9257 [email protected],
ylitarkastaja Aini Kimpimäki, puh. (09) 160 74133 [email protected]
Lapsi, perhe ja palvelunohjaus, Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä palvelunohjauskokeilu 2001-2003, Sosiaali- ja terveysministeriö, Selvityksiä 2003:11, löytyy myös www.stm.fi ja sitä myy Edita.