Päihdeongelmaisen masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon uusia menetelmiä
Päihteiden, erityisesti alkoholin käyttö ja siihen liittyvät haitat ovat viime vuosina kasvaneet. Samaan aikaan mielenterveyden häiriöihin liittyvät haitat, kuten sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys, ovat yleistyneet. ”Mielenterveys- ja päihdekysymykset ovat vahvasti esillä pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa. Tuoreissa valtakunnallisissa ohjelmissa ja suunnitelmissa on erityisesti korostettu, että mielenterveys- ja päihdetyötä on kehitettävä yhdessä, ei erikseen”, totesi apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen STM:stä 28. elokuuta järjestetyssä päihdeongelmaisten mielenterveyshäiriöitä käsittelevässä seminaarissa Helsingissä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistelemiseksi. ”Haluamme luoda linjaukset sekä toimintamallit mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja niihin liittyvän päivystyksen järjestämiseksi maassamme”, Partanen jatkoi. Suunnitelma valmistuu syksyllä 2008. Siinä otetaan keskeisesti huomioon kolmen käynnissä olevan mielenterveys- ja päihdehuollon kehittämishankkeen tulokset. Vantaan kaupungin Sateenvarjo-projektissa, Pohjanmaa-hankkeessa sekä Lapin hankkeessa on jo usean vuoden ajan kehitetty uusia toimintatapoja mielenterveys- ja päihdetyöhön.
Vantaalla tehostettu päihdeongelmaisten masennuksen seulontaa
Vantaan Katkaisuhoitoasemalla on yhdessä Sateenvarjo-projektin kanssa kehitetty uusi työtapa, jolla katkaisuhoidon jälkeinen masennus tunnistetaan ja hoito järjestetään. Kokeilu on muuttanut päihdeongelmaisten asiakkaiden masennusoireiden seulomisen systemaattiseksi ja pysyväksi työkäytännöksi. ”Vantaalla kaikilta katkaisuhoidossa olleilta asiakkailta kartoitetaan hoidon päättyessä masennusoireilu. Tarvittaessa asiakkaat kutsutaan katkaisuhoidon jälkeen seurantakäynnille 4 viikon raittiin ajan jälkeen. Jos masennusoireita edelleen ilmenee, ohjataan asiakas masennuksen hoitoon depressiohoitajalle”, sairaanhoitaja Sanna Sievers Vantaan Katkaisuhoitoasemalta kertoi.
Uusi työtapa on tehostanut masennuksen hoidon jatkuvuutta sekä tiedon siirtoa jatkohoidosta vastaaville taholle. Samalla on syntynyt pysyvä ammatillinen yhteistyöverkosto Katkaisuhoitoaseman ja Vantaan terveysasemien depressiohoitajien kanssa.
Tarkkuutta päihdeongelmaisen masennuksen tunnistamiseen Pohjanmaalla
”Kaksoisdiagnoosiongelman (samanaikainen mielenterveyden häiriö ja päihdeongelma) tunnistaminen ja hoidon järjestäminen on vaikeaa, sillä mielenterveyden häiriöiden kirjo on laaja ja haitallinen päihteiden käyttö voi tuottaa yksilöllisesti hyvin erilaisia terveysseuraamuksia”, LT Olli Kampman Tampereen yliopistosta painotti seminaarissa pitämässään puheenvuorossa.
Kaksoisdiagnoosiongelman kartoittamiseen ja potilaiden hoitoonohjaukseen on käytössä monenlaisia menetelmiä ja potilaita ohjataan terveydenhoidon ja päihdeongelmien hoidon eri pisteisiin melko sattumanvaraisesti. Osa potilaista jää myös hoidon ulkopuolelle. ”Olemme Pohjanmaa-hankkeessa kehittäneet arviointimallin, jonka avulla kaksoisdiagnoosipotilaan ongelmat voidaan tunnistaa ja luokitella riittävän tarkasti ilman erillistä koulutusta vaativia haastatteluja”, Kampman kertoi. Arviointi sisältää kolme osaa: päihdeongelman vaikeusaste, mielenterveyden häiriön vaikeusaste ja potilaan toimintakyky. Mallin perusteella kaksoisdiagnoosiongelma pisteytetään sen vaikeusasteen mukaan ja tämä pistemäärä ratkaisee potilaan ensisijaisen hoitopaikan. Menetelmä soveltuu käytettäväksi kaikissa terveydenhuollon ja päihdehoidon yksiköissä. Arvioinnin pohjalta valitaan oikea hoitopaikka ja hoitomenetelmä. Tavoitteena on testata mallin toimivuutta ja käyttökelpoisuutta Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Vaasan sairaanhoitopiireissä.
Lisätietoja:
Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM, (09) 160 74714, 050 5599169.
Vastaava sairaanhoitaja Sanna Sievers, Vantaan Katkaisuhoitoasema, Vantaan Kaupunki, puh. (09) 839 35521, [email protected]
LT, apulaisopettaja Olli Kampman, Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, psykiatrian toiminta-alue, puh. 044 4155547, [email protected]