Osaava ja sitoutunut henkilökunta vahvuutena terveyskeskuksissa

Vaasan sairaanhoitopiirissä kuusi terveyskeskusta kymmenestä koki henkilökuntansa vahvuudekseen. Henkilökuntaa pidettiin ammattitaitoisena ja joustavana sekä motivoituneena ja työhönsä sitoutuneena. Kuusi terveyskeskusta koki itsensä myös sopivan kokoiseksi. Kolmessa terveyskeskuksessa henkilöstömäärää pidettiin sopivana ja samoin kolmessa terveyskeskuksessa henkilöstön vähäistä vaihtuvuutta pidettiin voimavarana. Yksittäisinä mainintoina vahvuuksiksi oli mm. toiminnan aktiivinen kehittäminen, terveyskeskuksen hyvä maine ja erityisalueiden osaaminen.

Terveyskeskusten ongelmalista oli erittäin vaihteleva, eikä mitään alueelle tyypillistä erityisongelmaa noussut esiin. Neljässä terveyskeskuksessa kymmenestä oli lääkäri- tai muuta henkilökuntapulaa. Iäkkäästä henkilökunnasta mainitsi kolme terveyskeskusta. Kaksi mainintaa saivat taloudelliset vaikeudet ja terveyskeskuksen helposti haavoittuva koko. Muina ongelmina mainittiin mm. heikko poliittinen organisaatio, tilan puute, hajautettu organisaatio, yhä kasvavat velvollisuudet ja vaatimukset ja henkilökunnan jaksaminen. Myös vanhoillinen luottamusmiesjohto ja esim. puheterapeuttien ja psykologien puute mainittiin.

Ongelmia ja ratkaisumalleja

Haastattelussa käytiin läpi yli kolmekymmentä terveyskeskuksen toimintaan liittyvää asiaa ja pyydettiin arvioimaan niihin liittyviä ongelmia ja ratkaisumalleja. Lähes kaikissa terveyskeskuksissa johtamiseen riitti liian vähän aikaa. Ratkaisumalleja ei juuri tuotu esille, mutta uskottiin, että mitä enemmän saadaan lääkäreitä potilastyöhön sitä enemmän jää aikaa johtamiseen.

Lääkäripula oli seuraavaksi yleisin huolenaihe. Ratkaisumallina oli oma aktiivinen rekrytointi lehti- ja netti-ilmoitteluineen ja erilaisten ”porkkanoiden” kehittely. Sijaisuuksia hoitavan vakinaisen lääkärin virkaa oli suunniteltu ja yhdellä alueella oli tutkittu, miksi lääkärit eivät viihdy siellä.

Kuudessa terveyskeskuksessa kymmenestä lääkärit kokivat työnsä pakkotahtiseksi ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä ja työmääräänsä ongelmalliseksi. Ratkaisuiksi haettiin työn järjestelyyn liittyviä toimenpiteitä, esimerkiksi tehtävien siirtämistä hoitajille silloin, kun se on mahdollista. Lääkärinvirkoja oli yritetty saada lisää, mutta taloudelliset syyt estivät sen. Erilaisia kehittämisprojekteja oli myös käynnissä.

Puolessa terveyskeskuksista työnjako koettiin epäasianmukaiseksi. ratkaisuna esitettiin vastuualueiden jakamista eri henkilöiden kesken. Suunnitelmia töiden jakamiseksi oli käynnissä joissakin terveyskeskuksissa.

Kolmessa terveyskeskuksessa kymmenestä päivystysrasitus koettiin liian suureksi. Ratkaisuksi yhdessä terveyskeskuksessa viikonloppupäivystykset oli ulkoistettu, yhdessä pohdittiin päivystysasiaa sairaanhoitopiirin kanssa ja kolmannessa pohdittiin yhteistyötä toisen terveyskeskuksen ja aluesairaalan kanssa.

Muita ongelmalliseksi koettuja asioita olivat mm. seutukunnallinen yhteistyö, terveyspalveluihin liittyvä neuvonta, ajanvarausjärjestelmään liittyvät hankaluudet, vähäiset mahdollisuudet tieteelliseen tutkimustoimintaan, erityisosaamisen palkitsemiseen liittyvät kysymykset sekä mahdollisuudet räätälöityyn työaikaan ja yksilölliseen toimenkuvaan.

Lisätietoja:

Lääkintöneuvos Päivi Hämäläinen, STM, puh. 09-160 74358, GSM 050-364 7597
Ylilääkäri Kati Myllymäki, STM, puh. 09-160 73232, GSM 050-365 4196