Onnistuuko pidempi työura?
Kyllä onnistuu ja työuran pitenemisestä on jo viitteitä. Työelämäohjelmien sekä yhteiskunnan ja yksityisen sektorin muiden toimenpiteiden taloudellisen menestyksen yhteisvaikutus on myöhentänyt eläkkeelle jäämistä ja nostanut työllisyysastetta. Erityisesti 50-vuotiaiden työssä olevien työajan odote on pidentynyt huomattavasti. Pidempää työuraa ja siihen vaikuttavia tekijöitä pohdittiin Onnistuuko pidempi työura? -seminaarissa keskiviikkona Helsingissä.
Suomessa on kehitetty työelämää määrätietoisesti erilaisten ohjelmien avulla. Ne ovat seuranneet toisiaan johdonmukaisesti ja niissä on lähestytty työelämää toisiaan täydentävistä lähtökohdista. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteen sovittamalla, kolmikantaisella Veto-ohjelmalla on ollut oma vaikutuksensa siihen, että eläkkeelle jääminen on myöhentynyt ja työllisyysaste on noussut.
”Työpaikoilla on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä. Suurin osa työntekijöistä viihtyy työssään hyvin. Samaan aikaan monet kokevat kuitenkin työn mielekkyyden vähentyneen. Tämä on haastava tilanne työn ja työelämän kehittäjille” totesi seminaarin koolle kutsunut sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä avauspuheenvuorossaan.
Ministeri Hyssälän mielestä on oleellista nähdä työn myönteinen elämää ja hyvinvointia ylläpitävä merkitys. Työelämän kehittämisen on oltava pitkäjänteistä, koska uusia haasteita nousee esiin koko ajan. Yksi niistä on masennuksen yleistyminen työkyvyttömyyden ja enneaikaisen eläkkeelle siirtymisen syynä. STM on tarttunut asiaan käynnistämällä masennuksen ehkäisyyn ja masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävä Masto-hankeen.
STM suunnittelee myös hallinnonalansa vastuulla olevaa toimenpidekokonaisuutta Työhyvinvointifoorumia ja verkostomaista toimintatapaa, jolla työhyvinvointia kehitetään jatkossa. Työhyvinvointifoorumi muodostaa STM:n vastuulla olevan osuuden Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan ja sillä on yhtymäkohtia myös Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan.
Eläkkeelle jäädään entistä vanhempana
”Eläkkeelle siirtymisikä on noussut”, totesi johtaja Hannu Uusitalo Eläketurvakeskuksesta. Eläkkeelle lähdön kehitystä mittaava eläkkeellesiirtymisiän odote oli 59,5 vuotta vuonna 2006. Eläkkeellesiirtymisikä lasketaan myös niille, jota ovat työssä 50-vuotiaana. Heidän eläkkeellesiirtymisiän odotteensa on noussut 2000-luvulla lähes vuodella, 61,5 vuoteen.
Johtaja Hannu Uusitalon mukaan vuoden 2005 työeläkeuudistus kaventaa työn ja eläkkeen välistä jyrkkää rajaa. ”Alle 68-vuotias eläkeläinen, joka on töissä, vakuutetaan ja siitä karttuu hänelle uutta eläkettä. Vuoden 2006 lopussa joustavassa eläkeiässä olevista 63 - 67-vuotiaista työssä oli kaikkiaan 30 000 henkilöä eli 11 prosenttia ikäryhmästä. Näistä noin 16 000 oli myös eläkkeellä eli 6 prosenttia 63 - 67 -vuotiaista teki eläkkeen rinnalla myös ansiotyötä.”
Työelämän laatua mahdollista parantaa
”Työelämän laadun koheneminen näkyy työntekijöiden parantuneina kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksina työssä, työhyvinvoinnin kasvuna sekä työyhteisön sisäisen luottamuksen ja yhteistoiminnan vahvistumisena”, totesi projektipäällikkö Tuomo Alasoini Tykes-ohjelmasta. Hän korosti, että työssä jaksamista edistävät mm. omaan työhön vaikuttaminen, hyvä työilmapiiri, hyvä esimiestoiminta ja johtaminen.
”Veto-ohjelman selvitysten mukaan suurimmassa osassa yrityksiä ja työpaikkoja panostetaan tänä päivänä tosissaan työhyvinvointiin”, totesi projektipäällikkö Ismo Suksi. Hänen mielestään monet ovat asettaneet tavoitteeksi mm. työtapaturmien ja työperäisten sairauksien vähentämisen nollaan. ”Työpaikoilla tehdään suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi.”
Projektipäällikkö Ismo Suksi kertoi, että myös asenteet ovat muuttuneet ikääntyville myönteisemmiksi ja tämä taas on omiaan pitämään heidät pidempään työelämässä. Tulokset kuitenkin näkyvät viiveellä. Johtamisen ja työilmapiirin parantamisessa on työyhteisötasolla vielä paljon työtä. Turvallisuusjohtamisessakin on vielä haasteita, koska esimerkiksi työtapaturmien määrä ei ole laskenut.
Noste -ohjelma on parantanut koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Sivistystoimentarkastaja Jukka Peltokoski Länsi-Suomen lääninhallituksesta kertoi, että koulutuksissa on työelämälähtöisempi toteutustapa on yleistynyt koulutuksissa. Noste -ohjelman avulla yritykset ovat tulleet entistä tietoisemmiksi aikuiskoulutuksen mahdollisuuksista. Noste-ohjelman avustuksella koulutuksen on vuodesta 2003 aloittanut lähes 21 000 henkilöä.
Työterveyslaitoksen nettisivusto www.ttl.fi/Duunitalkoot tarjoaa käytännön esimerkkejä, tutkimustietoa ja informaatiota työhyvinvoinnin kehittämiseen ja hyvän työilmapiirin edistämiseen. Palvelun käyttö on maksutonta. Tämän vuoden helmikuussa avatun sivuston uusi, päivitetty versio julkaistiin marraskuussa.
”Palvelun tavoitteena on ohjata työntekijöitä ja esimiehiä luomaan työpaikoille kannustava keskusteluilmapiiri ja osallistumiskulttuuri”, totesi apulaisylilääkäri, projektipäällikkö Tapio Lahti Työterveyslaitokselta.
Veto päättyy, politiikkaohjelmat jatkavat
Viisivuotinen Veto-ohjelma on päättymässä. Ohjelman päätösseminaari pidetään joulukuun 11. päivänä Helsingissä Voimalassa. Veto-ohjelmassa ja sen edeltäjässä kansallisessa ikäohjelmassa esille nostetut teemat ja kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia.
Eri hallinnonalat jatkavat työn ja työelämän kehittämistä omien ohjelmiensa avulla. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistynyt useita hankkeita, joilla on vaikutusta myös työelämään. Yksi niistä on Terveyden edistämisen politiikka-ohjelma, jonka johtajana on Maija Perho. Kauppa- ja teollisuusministeriössä Työn, yrittäjyyden ja työelämän politiikkaohjelmaa luotsaa ohjelmajohtaja Rauno Vanhanen. Opetusministeriön Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaa johtaa Georg Henrik Wrede.
Lisätiedot:
projektipäällikkö Ismo Suksi, puh. (09) 160 73134, 0400 409 717
tiedottaja Pirkko Jyväkorpi, puh. 050 381 3462
Onnistuuko parempi työura? -seminaarin luentoaineistot ovat nähtävissä Eläketurvakeskuksen sivustolla www.etk.fi