Omaishoito uudistuu
Selvityshenkilö Elli Aaltonen esittää, että omaishoidon tuki koostuisi kolmesta osasta: omaishoitajien palkkioista, hoidettavien palveluista ja omaishoitajien tukemisesta hoitotyössä. Tavoitteena on saada koko maahan yhtenäiset käytännöt ja palkkiotasot. Ongelmana on, että tällä hetkellä omaishoitajien asema vaihtelee kunnittain.
Omaishoidon uudistamisella on myös vaikutuksia työelämään. Tulevaisuudessa tarvitaan joustavia ratkaisuja, joiden turvin työntekijä voi halutessaan siirtyä määräajaksi toimimaan koko- tai osapäiväisesti omaishoitajana esimerkiksi oman lapsen tai vanhemman saattohoitovaiheessa. Tämä on työelämälle suuri haaste, sillä tulevaisuudessa koulutetuista työntekijöistä on pulaa. Toisaalta myös väestö ikääntyy ja hoidettavien lukumäärä kasvaa niin, että omaishoitajia tarvitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi heistä huolehtimaan.
Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassa on omaishoidon uudistaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi sosiaalineuvos, YTT Elli Aaltosta selvittämään omaishoidon kokonaisuudistusta. Tavoitteena on, että omaishoidon uudistus toteutuu asteittain vuoteen 2012 mennessä, jolloin suurten ikäluokkien hoidon tarve kasvaa. Sosiaalineuvos Elli Aaltonen luovutti selvityksensä ”Valtakunnallinen omaishoidon uudistaminen” peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle tiistaina 30. maaliskuuta Helsingissä. Seuraavaksi sosiaali- ja terveysministeriö lähettää muistion laajalle lausuntokierrokselle.
Nyt tarvitaan joustavia ratkaisuja
Selvityshenkilön mukaan työpaikoilla tarvitaan joustavia ratkaisuja, jotta työntekijä voi halutessaan siirtyä hoitamaan omaistaan äkillisissä perhetilanteissa tai saattohoitovaiheessa. Tämä edellyttää myös asennemuutosta työpaikoilla. Pienten lasten hoidossa asiat on saatu kuntoon, nyt on aika saada ikääntyvien hoito järjestykseen. On syytä virittää keskustelu siitä, miten haluamme kehittää omaishoitoa ja vanhusten huoltoa. Omaishoidon kehittäminen koskee meitä kaikkia.
Selvityshenkilö esittää 16 omaishoidon kehittämisaluetta, joista osaan tarvitaan lainsäädännön muutoksia ja osaan erilaisia kehittämistoimenpiteitä. Suomessa on arviolta 300 000 omaishoitajaa ja heistä yli 26 000 saa kunnallista omaishoidon tukea. Omaishoidon tuki toimii tällä hetkellä lähinnä laitoshoidon korvaajana. Omaishoitajista yli puolet on eläkkeellä, lähes 20 prosenttia käy hoitotyön rinnalla koko- tai osa-aikatyössä. Omaishoito saattaa kestää useita vuosia.
Omaishoidon tuen uudistaminen voidaan kiteyttää kolmeen asiaan; omaishoitajien tukemiseen nykyistä paremmin, omaishoitajien palkkioiden nostamiseen ja hoidettaville annettavien palvelujen järjestämiseen nykyistä kattavammin. Uutena elementtinä lainsäädäntöön tulisi omaishoitajan tukeminen, ja tälle esitykselle löytyy vahvaa näyttöä uusimmista tutkimustuloksista. Tiedämme, että omaishoitajat kokevat fyysisen terveydentilansa keskimääräistä heikommaksi. Tutkimusten mukaan omaishoitajat kärsivät usein myös ahdistuksesta ja eristäytyneisyydestä. He tarvitsevat sijaisia sekä enemmän lepoa, virkistymistä ja kuntoutusta.
Omaishoidon uudistaminen on vuosien 2005-2012 ohjelma, jossa osa toimenpiteistä esitetään toteutettavaksi nykyisen ja osa seuraavien hallituskausien aikana. Suurin kustannusvaikutus, yhteensä 225 miljoonaa euroa, aiheutuu omaishoitajien palkkioiden korotuksesta ja tuen saajien määrän kaksinkertaistamisesta vuoteen 2012 mennessä. Kaikille kunnallista omaishoidon tukea saaville omaishoitajille esitetään kuukaudessa kahden vuorokauden vapaata.
Selvityshenkilö esittää, että palkkioluokat ja palkkiot yhtenäistettäisiin vuoden 2006 alusta. Palkkiot jaettaisiin kolmeen palkkioluokkaan siten, että valtakunnallisesti sovittavien kriteerien pohjalta alin luokka olisi 300 euroa, keskimmäinen 600 euroa ja ylin 1000 euroa kuukaudessa. Keskimääräinen hoitopalkkio tällä hetkellä on 287 euroa, kun se uudistuksen myötä olisi 510 euroa kuukaudessa. Selvityshenkilö esittää, että Kansaneläkelaitos hoitaisi palkkioiden maksamisen vuodesta 2007 alkaen. Kunnat vastaisivat edelleen omaishoidon kokonaisuudesta.
Hoitovapaata saattohoidon ajaksi
Selvityshenkilö esittää myös, että työsopimuslakia muutettaisiin niin, että työntekijä saisi tilapäisen, enintään neljän päivän vapaan, jos hänen vanhempansa tai puolisonsa ei kykene yksin itsestään huolehtimaan. Työntekijällä tulisi oikeus saada hoitovapaata vähintään kuukaudeksi omien vanhempien, puolison tai lasten saattohoidon ajaksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2004: 3, Helsinki 2004 Valtakunnallinen omaishoidon uudistaminen, 98 sivua. Muistio saatavilla myös www.stm.fiLinkki toiselle sivustolle katso julkaisut tai julkaisumyynti@stm.fiLinkki toiselle sivustolle.
Lisätietoja antaa sosiaalineuvos Elli Aaltonen, puh. 02051 68042 tai 040 567 5308
Ylitarkastaja Viveca Arrhenius (STM) puh. 09 160 74135