Omaishoidon uudistus lisäsi kuntien panostusta omaishoidon tukeen vuonna 2006
Omaishoidon tukemisella tavoitellaan kotona asumisen turvaamista vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Avun ohella tuetaan omaishoitajien jaksamista. Vuoden 2006 alussa voimaan tullut laki omaishoidon tuesta sisältää useita muutoksia, jotka parantavat hoidettavien ja omaishoitajien asemaa. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut, sekä omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, vapaat ja omaishoitoa tukevat palvelut. Lain toteutumista kunnissa selvitettiin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) tekemässä omaishoidon tuen seurantatutkimuksessa, johon osallistui 362 kuntaa.
Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunta vastaa. Omaishoidon tuen piirissä oli vuonna 2005 noin 30 000 eri-ikäistä henkilöä. Hoitajia oli 29 500. Kunnat varasivat vuonna 2006 hoitopalkkioihin 12 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2005. Puolet kunnista arvioi omaishoitajien palkkioihin varattavan määrärahan edelleen kasvavan vuonna 2007.
Hoidettavista, joita tutkimushetkellä 30.4.2006 oli noin 22 000 asiakasta, vajaa puolet oli 75–84– vuotiaita ja 17 prosenttia yli 85-vuotiaita. Hieman yli puolet (54 %) oli miehiä. 42 prosenttia hoidettavista tarvitsi hoitoa jatkuvasti melko paljon ja kolmasosa tarvitsi ympärivuorokautista huolenpitoa. Kuntien tietojen pohjalta voidaan arvioida, että ilman omaishoidon tukea tällä hetkellä kotona hoidettavista olisi laitoshoidossa noin 11 600 henkilöä. Omaishoidon asiakkaiden määrä on noussut vuosittain. Vuonna 2004 uusia omaishoidettavia oli 3946, vuonna 2005 yhteensä 4348 henkilöä ja vuoden.2006 neljänä ensimmäisenä kuukautena 2776.
Kuntien maksama yleisin omaishoidon tuen palkkioluokka oli 300–599 euroa ja maksettujen palkkioiden keskiarvo oli 416 euroa. Stakesin vuonna 2002 tekemässä selvityksessä keskimääräinen hoitopalkkio oli 287,89 euroa. Valtion tilintarkastajien raportissa vuonna 2006 todetaan, että omaishoidon tuen palkkioihin käytettiin koko Suomessa 82,4 miljoonaa euroa vuonna 2003.
Omaishoitajien jaksaminen haasteena
Kunnat pystyvät järjestämään hoidettavan hoidon lakisääteisen vapaan aikana suurimmalle osalle hoitajista. Yli puolet kunnista järjestää omaishoitajille lakisääteisten vapaiden lisäksi alle päivän mittaisia virkistysvapaita. Yleisin hoitopaikka hoidettavalle hoitajan vapaan aikana on edelleen laitoshoito. Hoitajien vapaat jäävät käyttämättä kuntien viranhaltijoiden arvioiden mukaan siksi, että hoidettavaa ei haluta jättää muiden hoitoon. Kotiin tuleva lomittaja olisi luonnollinen ja sekä hoidettavalle että hoitajalle hyvä vaihtoehto turvallisten lomapäivien viettämiseksi.
Omaishoidon kehittämishaasteiksi kunnissa nousevat omaishoitajan jaksamisen tukemisen lisäksi erilaisten hoitovaihtoehtojen järjestäminen hoidettavalle hoitajan vapaapäivien ajaksi ja hoitajien kuntoutuspalveluiden järjestäminen. Tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan yhteistyötä kunnan kaikkien toimijoiden kesken. Järjestöt, seurakunnat ja muut vapaaehtoiset työntekijät tarvitaan innovoimaan yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa erilaisia tukitoimia omaishoitajien jaksamisen tukemiseen, koska heidän jaksaminen määrittää hoidettavien hyvää elämää kotona. Yksi laajempi kehittämiskohde on luoda sopivia mittareita omaishoidon tuen tarpeen arvioimiseksi.
Tutkimukseen osallistuneissa kunnissa 75 prosenttia omaishoitajista oli naisia. Omaishoitajista puolet (53 %) oli työikäisiä, viidesosa (22 %) yli 75-vuotiaita ja 3 prosenttia yli 85-vuotiaita. Omaishoitajan terveyttä ja kykyä hoitamiseen arvioitiin pääasiassa kotikäynneillä.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Viveca Arrhenius, STM, puh. (09) 160 74135, 050 561 3833
Kehittämis- ja ryhmäpäällikkö dosentti Päivi Voutilainen, Stakes, puh. (09) 3967 2226, 040 5149 455