Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

OECD työn ja perheen yhteensovittamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö
27.5.2005 8.30
Tiedote -

Suomessa työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sujuu monissa suhteissa hyvin. Naisten työllisyysaste, 66 prosenttia, ylittää selvästi OECD-maiden vastaavan keskiarvon 55 prosenttia. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä työssäkäyvästä naisesta ja äidistä on Suomessa kokopäivätyössä.

Näistä luvuista huolimatta huolenaiheitakin löytyy. Vain puolet pienimpien lasten äideistä on ansiotyössä (noin 20 prosenttiyksikköä alhaisempi luku kuin Ruotsissa) ja 44 prosenttia 20-29-vuotiaista naispuolisista työntekijöistä tekee pätkätyötä, mikä tarkoittaa että heillä ei ole työsuhdeturvaa. Monet naiset kokevat uran ja äitiyden yhteensovittamisen vaikeaksi: 27 prosenttia hieman yli 40-vuotiaista naisista, joilla on ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeinen tutkinto, on lapsettomia.

Suomen malli työn ja perheen yhteensovittamiseksi erottuu edukseen kansainvälisessä vertailussa siinä suhteessa, että se antaa pienten lasten vanhemmille mahdollisuuden valita eri vaihtoehdoista. Suomen politiikka vähentää työllistymisen esteitä takaamalla kaikille pienten lasten vanhemmille mahdollisuuden tuettuun päivähoitopaikkaan.

Lasten kotihoidosta maksettavat etuudet merkitsevät taloudellista tukea niille, jotka eivät käytä hyväkseen tarjolla olevaa päivähoitoa. Koska lasten päivähoito on suhteellisen kallista, useimmat suuremmista kunnista maksavat ylimääräistä kotihoidon tukea, jotta vanhemmat eivät käyttäisi kunnallista päivähoitoa. Tämän seurauksena perheiden valitessa työelämään osallistumisen ja päivähoidon välillä nykyisen järjestelmän taloudelliset kannustimet vaikuttavat niin, että vaaka kallistuu siihen suuntaan, että äidit jäävät kotiin hoitamaan lapsiaan: vain 44 prosenttia 2-vuotiaista lapsista on päivähoidossa (Ruotsissa 85 %).

Jos äidit ovat liian kauan poissa työelämästä, heidän uramahdollisuutensa heikentyvät pysyvästi. Suomessa on suhteellisesti vähemmän naisia johtotehtävissä kuin esimerkiksi Kanadassa.

Väestökehityksen vuoksi olisi erittäin tärkeää nostaa naistyövoiman tarjontaa lähitulevaisuudessa. Hallituksen politiikan tavoitteena on nostaa työllisyysaste 70 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tähän tarvittaisiin kotihoidon tuen uudistusta. Lisäksi 9 – 10-vuotiaiden koululaisten iltapäivähoitoa tulisi laajentaa ja pienten lasten vanhempien osa-aikatyön taloudellisia kannustimia vahvistaa.

OECD:n katsauksen mukaisesti Babies and Bosses -raportissa esitetään seuraavat suositukset työn ja perheen yhteensovittamisen edistämiseksi Suomessa:

- Päivähoitotakuu ja toisaalta kotihoidon tuen maksaminen vanhemmille, jotka eivät käytä hyväkseen kunnallista päivähoitoa, lisäävät alle 3-vuotiaiden lasten vanhempien valinnanmahdollisuuksia. Kun otetaan huomioon maksujen taso (jotkut kunnat maksavat lisätukea) ja kesto, ei ole kuitenkaan mikään ihme, että monet pienimpien lasten vanhemmista – tavallisesti äidit – eivät ole ansiotyössä. Tämä heikentää heidän uramahdollisuuksiaan tulevaisuudessa ja vaikeuttaa sukupuolten tasa-arvoa koskevien tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi kotihoidon tukijärjestelmä on esteenä työvoiman tarjonnan kasvulle, samanaikaisesti kun ennusteiden mukaan työvoiman tarjonnasta on syytä olla huolissaan. Näistä syistä tulisi harkita mahdollisuutta uudistuksiin, joilla rajoitetaan etuuksien maksamista ja/tai niiden maksuaikaa.
- Lasten päivähoitojärjestelmän taloudellisen toteuttamiskelpoisuuden edistämiseksi pitkällä tähtäyksellä tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää perhepäivähoitopalvelujen asema päiväkotipalveluja edullisempina palveluina.
- Tulisi selvittää mahdollisuudet iltapäivähoito-oikeuden laajentamiseksi 9 – 10-vuotiaisiin koululaisiin.
- Tulisi edistää osapäivätyötä, uudistaa nykyistä osittaisen hoitorahan maksamista niin, että alle kouluikäisten lasten vanhemmilla olisi oikeus osapäivätyöhön kahden vuoden ajan sekä rahoittaa tänä aikana maksettavat etuudet nykyisellä rahoituksella.

Babies and Bosses: OECD:n suositukset paremman tasapainon saavuttamiseksi työ- ja perhe-elämän välillä

OECD:n tuoreessa raportissa tarkastellaan Kanadan, Suomen, Ruotsin ja Englannin perhepolitiikkaa ja annetaan suosituksia vanhempien ja lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi jatkossakin. Kyseinen neljäs osa sarjasta Babies and Bosses kehottaa Kanadaa ja Englantia luomaan enemmän ja edullisempia vaihtoehtoja työssäkäyvien vanhempien lasten hoitamiseksi, jotta vanhemmat voisivat sovittaa paremmin yhteen työhön ja perheeseen liittyvät vastuunsa. Spektrin toisessa päässä raportissa vakuutellaan, että Suomen on tarpeen rajoittaa pitkien vapaiden käyttöä ja toisaalta kiitellään Ruotsin erinomaisia toimenpiteitä perheiden tukemiseksi, mutta kehotetaan hallitusta pitämään kustannukset kurissa.

Pyrkiessään löytämään tasapainon työhön ja elämäntyyliin liittyvien vastuiden välillä perheet saattavat päättää, etteivät ne hanki lapsia tai päinvastoin, jos hankkivat, eivät käy ansiotyössä. Hallitusten on tarpeen korjata politiikkaansa perheystävällisemmäksi, jos ne aikovat vähentää köyhyyttä ja edistää lasten kehitystä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa, tukea taloudellista kasvua sekä vahvistaa eläkejärjestelmäänsä.

Suomi ja Ruotsi aloittivat panostamisensa perheystävälliseen politiikkaan yli 30 vuotta sitten, kun taas Kanadassa ja Englannissa laajamittaiset toimet työn japerhe-elämän yhteensovittamiseksi ovat paljon uudempaa perua. Suomen ja Ruotsin politiikassa vanhempia tuetaan aina siihen asti kunnes heidän lapsensa ovat teini-ikäisiä: joustavat perhevapaat, edullinen ja korkeatasoinen lasten päivähoito sekä pienten lasten vanhempien mahdollisuudet lyhentää työaikaansa. Koska tämä ratkaisu on kallis, Kanada ja Englanti ovat yleensä valinneet alhaisemman verotusasteen korkeampien sosiaalipalvelukustannusten sijasta, joskin nämä maat ovat viime aikoina ryhtyneet laajentamaan vanhemmille antamaansa apua.

Kaikissa neljässä maassa työmarkkinat ovat naisille suotuisat: kolme neljästä 25 – 54-vuotiaasta naisesta pitää työpaikkansa, vaikkakin äitien työajoissa on merkittäviä eroja. Kanadassa, Suomessa ja Ruotsissa kokopäivätyö on normaali käytäntö, kun taas Englannissa naiset tekevät usein osa-aikatyötä. Miesten ja naisten palkkaerot ovat myös samankaltaiset, ja ne ovat korkeampiin tuloluokkiin kuuluvien naisten osalta suuremmat kuin OECD:n vastaava keskiarvo.

Lehdistö voi saada OECD-raporttia Babies and Bosses: Reconciling Work and Family Life – Canada, Finland, Sweden and the UK ottamalla yhteyttä OECD:n Media-Relations –yksikköön (puh. (33) 1 4524 9700). Lisätietoja antaa Mark Pearson (Lisätietoja antaa Mark Pearson – [email protected] työllisyys-, työvoima- ja sosiaaliasioiden osastolta puh: (33) 1 4524 9269.

Sivun alkuun