OECD: Suomen sopeuduttava työntekijöiden terveyden ja työkyvyn eroihin

Teemakatsaus käsittelee Suomen, Tanskan, Irlannin ja Alankomaiden etuus- ja palvelujärjestelmien kykyä edistää vajaakuntoisten ja vammaisten työllisyyttä. Taustalla on OECD maissa yleinen tilanne, jossa liian monet työikäiset ihmiset siirtyvät pysyvästi pois työmarkkinoilta terveysongelmien vuoksi tai eivät kiinnity työelämään. Raportin mukaan tämä tilanne johtuu yhteiskunnan kyvyttömyydestä sopeutua yksilöllisiin eroihin. OECD on selvittänyt työhön ja etuuksiin liittyvien instituutioiden toimintaa, kannusteita ja tarjoaa keinoja tilanteen parantamiseksi.

Uudistuksiin on panostettava kahdestakin syystä. Väestön ikääntymisen vuoksi on tärkeää tehostaa työvoiman tarjontaa. Tärkeä voimavara ovat myös henkilöt, joilla on alentunut työkyky. Lisäksi työmahdollisuuksien parantaminen varmistaa vajaakuntoisille ja vammaisille mahdollisuuden toimia yhteiskunnassa haluamassaan roolissa. Työllisyysasteen nousu ja näin syntyväsäästö puoltavat osaltaan sitä että, julkisia varoja suunnataan tähän tarkoitukseen

Suomea koskevat suositukset

OECD nostaa esiin neljä asiakokonaisuutta, joita on erityisesti kehitettävä Suomessa.

Ammatillisen kuntoutusjärjestelmän pirstaleisuus on OECD:n mielestä ongelma. Myös sen rahoitusta olisi syytä tarkastella kriittisesti. Lukuisat toimijat ovat vastuussa eri väestöryhmistä. Asiakkaan ja viranomaisten on vaikea tietää, mikä kuuluu kenelle ja mitä tulisi tehdä. Asiakkaalle olisi tärkeää, että yksi viranomainen olisi vastuussa asiakkaasta loppuun saakka.

Vajaakuntoisten, vammaisten ja muiden erityisryhmien asemaa työvoimapalveluiden asiakkaina olisi kohennettava. Samalla pitäisi selvittää, miten palkkatukia voitaisiin kohdentaa näiden ryhmien tarpeisiin.

Aiempien OECD-arvioiden tapaan raportti kiinnittää huomiota työkyvyttömyysetuuksien yleiseen käyttöön varhaiseläkkeelle siirtymisen reittinä. Eläkejärjestelmiä olisi raportin mukaan kehitettävä niin, että ne nykyistä paremmin tukisivat osa-aikaistakin työssäkäyntiä. Työkyvyn arvioinnissa tulisi painottaa enemmän jäljellä olevaa työkykyä sairauksien sijaan.

Järjestö kiinnittää huomiota myös työnantajan velvoitteisiin. Suurten työnantajien työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuujärjestelmä saattaa nostaa vajaakuntoisten työllistämiskynnystä. Tämän vastapainoksi OECD kaipaa vajaakuntoisten työhönottokannustimia lisääviä toimia.

Raportissa nostetaan esille myös erot työterveyspalveluiden saatavuudessa. Työterveyshuollon kattavuus vaihtelee huomattavasti eri toimialojen ja eri kokoisten yritysten välillä. OECD suosittaa työterveyshuollon kattavuuden parantamista nykyisestä. Tämän lisäksi työttömien terveydenhuoltoa olisi kohennettava. Tämä vaatii voimavarojen lisäämistä, mutta vähentää kustannuksia ajan myötä.

Lisätietoja:

Rolf Myhrman, apulaisosastopäällikkö, STM, puh. 09 160 73831 tai 050 5599173

Ilari Keso, erityisasiantuntija, STM, puh. 09 160 73840 tai 050 585 0241

Patrik Kuusinen, ylitarkastaja, TEM, puh. 010 604 9034 tai 050 396 0174