OECD kehottaa Suomea tiukentamaan eläkkeelle pääsyä

Raportin mukaan Suomessa on liian monia väyliä varhaiseläkkeelle. Näistä merkittävimpiä ovat työttömyysetuudet, työttömyyseläke, työkyvyttömyyseläke ja yksilöllinen varhaiseläke. Raportin mukaan jo 50 vuoden iässä 18 prosenttia suomalaisista saa joko työttömyys- tai työkyvyttömyysetuuksia ja 60 vuotta täyttäneiden kohdalla näiden etuuksien saanti lisääntyy yli 46 prosenttin.

Raportissa todetaan myös, että 60-64 -vuotiaiden suomalaisten ikäryhmässä useimmat työttömät siirtyvät työttömyyseläkkeelle. Raportin mukaan Suomen tulisi hillitä ihmisten varhaista eläkkeelle siirtymistä ja tukea työn vetovoimaisuutta kaikissa tilanteissa. Suositusten taustalla on huoli siitä, että väestön nopea ikääntyminen voi johtaa julkisten menojen kestämättömään kasvuun, työvoimapulaan ja taloudellisen kasvun hidastumiseen.

Suomessa työllisyysaste on kansainvälisesti korkea 35-50-vuotiaiden ikäluokissa, mutta sen jälkeen työllisyysaste laskee. Raportissa todetaan kuitenkin Suomen tehneen jo paljon merkittäviä toimenpiteitä ikääntyneiden työllistämisesteiden poistamiseksi. Suomessa on toteutettu laaja työeläkeuudistus, joka tulee voimaan vuoden 2005 alusta. Uudistuksen tavoitteena on ollut juuri nostaa eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella.

Raportti kuitenkin peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista uudistusstrategiaa ikääntyvien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi:

- hyvinvointijärjestelmä. Raportin mukaan Suomessa on liian monia helppoja väyliä poistua työmarkkinoilta. Raportissa todetaan, että olisi syytä arvioida uudelleen ehdotettujen työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytysten helpottamista. Siinä ehdotetaan myös, että osa-aikaeläkkeiden tukeminen tulisi lopettaa. Sen sijaan raportissa ehdotetaan uudistuksia, joilla mahdollistettaisiin vanhuuseläkkeen ja koko- tai osa-aikatyöstä saatavien tulojen yhdistäminen keinona edistää joustavaa siirtymistä työstä eläkkeelle. Lisäksi raportissa esitetään, että ikääntyvien henkilöiden työnhakua koskevia vaatimuksia tulisi tehostaa.

- toimenpiteet, joilla lisätään työnantajien halukkuutta palkata ikääntyviä työntekijöitä ja pitää heidät työssä. Raportin mukaan työnantajan maksamien sosiaaliturvamaksujen tulisi olla ikääntyvien työntekijöiden osalta samalla tasolla kuin parhaassa työiässä olevien osalta. Lisäksi tulisi edelleen edistää ikäjohtamiseen liittyvää koulutusta ja tiedotuskampanjoita, joilla työnantajat saadaan ymmärtämään, kuinka tarpeellista on pitää ikääntyvät työntekijät työssä ja käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi heidän taitojaan ja kokemustaan.

- ikääntyvien työntekijöiden omien asenteiden muokkaaminen. On tärkeää, että myös ikääntyvät työntekijät itse, samoin kuin seuraavat vastaavat ikäryhmät, muuttavat asenteitaan työntekoon ja eläkkeelle siirtymiseen. Raportissa esitetään, että ikääntyvillä työntekijöillä tulisi olla täydet mahdollisuudet osallistua sekä työvoimapoliittisiin ohjelmiin että ammatilliseen kuntoutukseen ja ettäheidän tulisi osallistua näihin toimenpiteisiin paljon suuremmassa mittakaavassa kuin nykyisin.

Taustaa

OECD on vuoden 2002 alusta lähtien suorittanut temaattista arviota ikääntyvien työntekijöiden (yli 50-vuotiaiden) työmarkkinanäkymien parantamiseen tähtäävästä politiikasta noin parissakymmenessä järjestön 30 jäsenmaasta. Projektin käynnistämisen taustalla on huoli siitä, että väestön nopea ikääntyminen OECD-maissa voi johtaa julkisten menojen kestämättömään kasvuun, työvoimapulaan ja taloudellisen kasvun hidastumiseen.

Suomessa vanhusten elatussuhde (65 vuotta täyttäneiden osuus suhteessa 20-64-vuotiaisiin) oli 25 prosenttia vuonna 2000. Sen on arvioitu nousevan aina 43 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Vastaavat OECD:n keskimääräiset luvut ovat 22 prosenttia vuonna 2000 ja 33 prosenttia vuonna 2025. Erityisesti ikääntyneiden työllisyysasteen nostaminen on avainkysymys pyrittäessä vastaamaan näihin haasteisiin.

>> Ageing and Employment Policies in FinlandLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä