Nykynuoret tupakoivat vähemmän ja ovat entistä raittiimpia
2000-luvun alun ponnistukset nuorten terveyden edistämiseksi näyttävät tuottaneen tulosta. Tupakointia kokeillaan yhä vanhempana ja myös päivittäinen tupakointi aloitetaan vanhemmassa iässä kuin aikaisemmin. Raittius lisääntyy 12–16-vuotiaiden keskuudessa ja humalajuominen vähenee 18-vuotiaita lukuun ottamatta. Tämä käy ilmi Tampereen yliopiston toteuttamasta Nuorten terveystapatutkimuksen kyselystä, johon vastasi 5 840 iältään 12-18-vuotiasta nuorta keväällä 2007.
Tupakka ei enää maistu kuten ennen
Tupakointikokeilut ovat vähentyneet kaikissa ikäryhmissä. Tupakoinnilla ja tupakkatuotteilla ei enää ole samaa merkitystä nuorille kuin edellisen sukupolven aikana. Näkyvän tupakoinnin rajoittamisen ja terveyshaittatietoisuuden kasvun myötä tupakointia ei pidetä samalla tavalla aikuisuuden symbolina ja yhä useampi nuori näkee tupakoinnin ”luuserien” puuhana. 12-vuotiaista noin joka kahdeksas on kokeillut tupakkaa, kun vuonna 1977 sitä oli kokeillut joka toinen. 18-vuotiaista neljännes ei ole kokeillut tupakkaa ollenkaan elämänsä aikana.
Päivittäin tupakoivien osuudet 14–18-vuotiaista ovat laskeneet. Viime vuosien myönteinen kehitys on kuitenkin pääosin tarkoittanut säännöllisen tupakoinnin aloittamisiän siirtymistä myöhempään ikään. Edelleen lähes joka kolmas (pojista 30 %, tytöistä 29 %) 18-vuotiaista käyttää päivittäin tupakkatuotteita eli savukkeita tai nuuskaa. Toimenpiteitä tupakoinnin vähentämiseksi on tärkeää jatkaa edelleen, jotta myönteinen kehitys jatkuisi ja voimistuisi.
Myös tupakansavulle altistuminen on vähentynyt. Kun vielä vuonna 1991 joka kymmenes 12-vuotiaista oleskeli päivittäin ainakin tunnin tupakansavuisissa tiloissa, nykyisin luku on vain 1-2 prosenttia. Savualtistus on vähentynyt myös vanhemmissa nuorisoikäryhmissä, koska julkiset tilat ovat nykyään lähes kokonaan savuttomia. Kesällä 2007 voimaantullut ravintolatupakointikielto on vielä vahvistanut savuttomuutta julkisissa tiloissa. Kotien savuttomuudessa on edelleen toivomisen varaa. Valtaosa lasten ja nuorten tupakansavulle altistamisesta tapahtuu kotona.
Viitteitä tyttöjen nuuskan käytön lisääntymisestä
Nuuskakokeilut ja käyttö ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä. Tyttöjen nuuskan käyttö saattaa kuitenkin olla lisääntymässä. Säännöllisesti tai satunnaisesti nuuskaavia 16–18-vuotiaita tyttöjä oli 2 prosenttia, mikä on eniten koko seuranta-aikana vuoden 1981 jälkeen. Nuuskan myynti koko EU:n alueella on terveyssyistä kielletty lukuun ottamatta Ruotsia, jolla on erivapaus. Ruotsalainen nuuskateollisuus on tehnyt aggressiivista tuotekehittelyä ja myynninedistämistyötä lisätäkseen erityisesti naisten nuuskan käyttöä, joka perinteisesti on ollut harvinaista. Nyt on vaarana, että nuuskan käyttö lisääntyy tyttöjen ja naisten keskuudessa myös Suomessa, sillä tiedot nuuskan terveyshaitoista ovat etenkin nuorilla vielä puutteelliset. Nuuskan käytön lisääntymisen ehkäisemiseksi tarvitaan myös laittoman myynnin valvonnan tehostamista ja Ruotsista kulkeutuvan nuuskan hankinnan katkaisua rajoittamalla suurten ns. ”omaan käyttöön” tarkoitettujen nuuskamäärien tuontia.
Nuorimmat raittiita, 18-vuotiaiden humalajuominen lisääntynyt
Raittius on lisääntynyt 12–16-vuotiailla nuorilla koko 2000-luvun ajan. Vastaavana aikana alkoholin humalajuominen on vähentynyt. Kun vuonna 1999 16 prosenttia 14-vuotiaista tytöistä ilmoitti juovansa itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa, vastaava luku vuonna 2007 oli enää 6 prosenttia. Samanikäisten poikien humalajuominen on vähentynyt 11 prosentista neljään prosenttiin.
Viime vuosien myönteinen kehitys on alkoholin käytönkin osalta pääosin tarkoittanut käytön aloittamisiän siirtymistä myöhempään ikään. 18-vuotiaista pojista 41 prosenttia ja tytöistä 30 prosenttia juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Vuonna 2004 toteutettu alkoholijuomien veronalennus ja tuontikiintiöiden poistaminen lisäsivät 18-vuotiaiden poikien humalajuomista. Tässä ikäryhmässä viikoittain tosi humalaan itsensä juo 12 prosenttia. Mikäli tätä kehitystä ei pystytä katkaisemaan esimerkiksi alkoholiveroa nostamalla, alkoholin aiheuttamat sosiaaliset ja terveyshaitat lisääntyvät varttuneempien nuorten keskuudessa.
LiitetaulukotLinkki toiselle sivustolle
Rimpelä A, Rainio S, Huhtala H, Lavikainen H, Pere L, Rimpelä M. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977-2007. Nuorten terveystapatutkimus 2007. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:63) on luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla: www.stm.fi > julkaisut > selvitykset 2007.
Lisätietoja: Professori Arja Rimpelä, Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6802, 050 569 8285 (arja.rimpela@uta.fi), tutkija Susanna Rainio, puh. (03) 3551 7997, 040 5773 413 (susanna.rainio@uta.fi), Hanna Lavikainen, puh. 040 531 7252 (hanna.lavikainen@uta.fi), neuvotteleva virkamies Olli Simonen, STM (tupakkatuotteiden käyttö), puh. 044 308 0306 ja hallitussihteeri Ismo Tuominen, STM (alkoholin käyttö) puh. (09) 16073787, 050 373 7512