Nuorten lääkäreiden työtyytyväisyys lisääntynyt
Nuorten lääkäreiden tyytyväisyys työhönsä on lisääntynyt. Noin 80 prosenttia Lääkäri 2003 –tutkimukseen vastanneista lääkäreistä ilmoitti olevansa tyytyväinen työhönsä. Kuitenkin 22 prosenttia vastaajista arveli, ettei enää ryhtyisi lääkäriksi, jos olisi nyt uravalinnan edessä. Työn pakkotahtisuus ja resurssien niukkuus ovat edelleen useimmin lääkärintyötä haittaavia tekijöitä.
Lääkäri 2003 –tutkimuksessa haastateltavina oli noin 1500 vuosina 1992-2001 laillistettua lääkäriä. Tutkimus luovutettiin peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle torstaina.
Yli puolet nuorista lääkäreistä pitää mieluisimpana työpaikkana sairaalaa. Terveyskeskustyö kiehtoo eniten 15 prosenttia ja yksityislääkärin työ 13 prosenttia nuorista lääkäreistä. Omaa uraansa vuonna 2015 ennustaessaan 21 prosenttia vastaajista uskoi kuitenkin toimivansa yksityislääkärinä. Keikkalääkärin hommiin uskoi päätyvänsä vain 0,3 prosenttia vastaajista. Suurin osa eli 47 prosenttia vastaajista uskoi työskentelevänsä sairaalassa ja 15 prosenttia terveyskeskuksessa.
Johtamistaidon koulutusta lisättävä
Lääkärien nykyisen työpaikan valintaan vaikuttivat eniten työn ammatillinen kiinnostavuus, työpaikan sijainti, perhesuhteet ja erikoistuminen. Kiinnostus ihmiseen oli puolestaan tärkein syy lääketieteen opiskelun valitsemiseen.
Lähes kaikki nuoret lääkärit aikovat erikoistua. Erikoisalan valintaan vaikuttaa eniten alan monipuolisuus. Yli 90 prosenttia erikoisalansa valinneista lääkäreistä oli tyytyväisiä omaan uravalintaansa.
Erikoislääkärikoulutuksen aikana nuoret lääkärit kokivat saaneensa liian vähän opetusta erityisesti johtamiseen ja hallinnolliseen työhön liittyviin asioihin. Kliinisen työn opetukseen oltiin erittäin tyytyväisiä.
Tyytyväisyys erityisesti Turun ja Oulun tiedekuntien terveyskeskusopetukseen on lisääntynyt 15 vuoden aikana. Kuopion ja Tampereen yliopistoista valmistuneet lääkärit ovat silti edelleen tyytyväisimpiä osana peruskoulutusta saatuun terveyskeskustyön opetukseen. Sairaalatyön opetukseen on koko seuranta-ajan oltu varsin tyytyväisiä. Kaikista tiedekunnista valmistuneet lääkärit kokivat peruskoulutuksen vastaavan kohtalaisesti käytännön lääkärin työn vaatimuksia
Lääkäri 2003 –tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia vastanneista nuorista lääkäreistä ilmoitti itse arvostavansa nykyistä työtään. Vähiten nuoret lääkärit kokivat saavansa arvostusta valtakunnallisilta ja paikallisilta päätöksentekijöiltä.
Suurempi osa lääkäreistä tunsi kuuluvansa Eurooppaan kuin omaan kuntaan tai työyhteisöön. Sairaalalääkärien Eurooppa-identiteetti oli hieman voimakkaampi kuin terveyskeskuslääkärien. Ylivoimaisesti kiintein yhteenkuuluvuus oli kuitenkin omaan perheeseen, Suomeen ja omaan sukuun.
Vastausprosentti hyvä
Tampereen ja Kuopion yliopistojen sekä Suomen Lääkäriliiton edustajista koostuva tutkijaryhmä on viiden vuoden välein selvittänyt lääkärikunnan näkemyksiä koulutuksestaan, työtyytyväisyydestä ja arvomaailmasta.
Elokuussa 2003 tehnyt kyselyn perusjoukkona ovat vuosina 1977 – 2001 valmistuneet lääkärit, mikä kattaa noin 75 prosenttia kaikista työikäisistä lääkäreistä. Perusjoukko jaettiin laillistamisvuoden perusteella kahteen ryhmään. Nyt julkaistavassa raportissa käsitellään nuorempaa vuosina 1992 – 2001 laillistettujen lääkärien ryhmää. Kyselylomakkeen sai kaikkiaan 2415 lääkäriä, joista 64,6 prosenttia vastasi kyselyyn. Vastaajien keski-ikä oli 34 vuotta. Vastaajista 70 prosenttia oli naisia.
Tutkimusta ovat tukeneet Emil Aaltosen Säätiö ja sosiaali- ja terveysministeriö.
Lisätietoja:
Varatoiminnanjohtaja Santero Kujala, Suomen Lääkäriliitto, puh. 0500 514 381 Professori Kari Mattila, Tampereen yliopisto, puh. 050 326 5813 Hankejohtaja Harri Hyppölä, Kuopion yliopisto, puh. 040 5124772
Julkaisu verkossaLinkki toiselle sivustolle