Muutoksia STM:n hallinnonalalla 1.1.2007
Osasairauspäiväraha otetaan käyttöön, äitiys- ja vanhempainraha nousee, isäkuukauden pitäminen muuttuu joustavammaksi, omaishoitajat saavat lisävapaapäivän, työssäkäyvien toimeentulotukiasiakkaiden asema paranee, rakennustyötä tekeville tulee oma työterveyskortti, työeläkelait muuttuvat uuden työntekijän eläkelain myötä.
Katso myös Kansaneläkelaitoksen vuodenvaihdetiedoteLinkki toiselle sivustolle.
Perhehoitajan saama hoitopalkkio nousee vähintään 300 euroon
Perhehoitajalle maksetaan perhehoidossa olevaa henkilöä kohden vähintään 300 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain mukaisella palkkakertoimella. Perhehoitajalle maksetaan myös perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista todellisten kustannusten mukainen kulukorvaus.
STM:n kuntatiedote perhehoidon palkkioista ja korvauksista KT 16/2006Linkki toiselle sivustolle
Elatusavut ja elatustuki nousevat
Täysmääräinen elatustuki yhdelle lapselle on 129 euroa 91 senttiä kalenterikuukaudessa vuoden 2007 alusta.
STM:n kuntatiedote elatusapujen ja elatustuen määristä KT 15/2006Linkki toiselle sivustolle
Omaishoitajat saavat yhden päivän lisää vapaata kuukaudessa
Omaishoitajalla on oikeus kolmeen lakisääteiseen vapaavuorokauteen kuukaudessa vuoden 2007 alusta. Nykyisin kunnan kanssa sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus kahteen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Kunnan on huolehdittava hoidon järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2007 lukien 310,44 euroa ja raskaan siirtymävaiheen aikana maksettu vähimmäispalkkio 620,88 euroa.
STM:n kuntatiedote omaishoidon tuen hoitopalkkioista KT 17/2006Linkki toiselle sivustolle
Työssäkäyvien toimeentulotukiasiakkaiden asema paranee
Toimeentulotukilakiin liittyvän etuoikeutettua tuloa koskevan kokeilun voimassaoloaikaa jatketaan kahdella vuodella. Kokeilun ansiosta toimeentulotukea saavan asiakkaan on mielekästä hankkia pieniä ansiotuloja. Samalla toimeentulotukea saavien työllistyminen helpottuu. Laki tulee voimaan vuoden 2007 alusta ja se on voimassa vuoden 2008 loppuun.
Toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Työelämän ulkopuolella olevat henkilöt eivät ole mielellään ottaneet vastaan esimerkiksi pienipalkkaista tilapäistyötä, koska se ei ole lainkaan lisännyt heidän käytettävissään olevien tulojen määrää.
Väliaikaisesti toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista vähintään 20 prosenttia, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä. Etuoikeutetun tulon määrä on kotitalouskohtainen.
STM:n kuntatiedote toimeentulotuen perusosien määrästä KT 12/2006Linkki toiselle sivustolle
Sotainvalidien mahdollisuudet laitoshuoltoon paranevat
Sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 20 prosenttia, korvataan enintään 10 viikkoa laitoshuoltoa tai enintään 70 päivää osa-aikaista huoltoa vuodessa. Muutos laajentaa etuuden saajien piiriäja edistää sotainvalidien kotona selviytymistä.
Tulkkipalveluita ja vaikeavammaisten päivätoimintaa lisätään
Vammaispalvelulain muutoksella kuurosokeiden henkilöiden tulkintatuntien vähimmäismäärä nostetaan 240 tunnista 360 tuntiin ja kuulovammaisten sekä puhevammaisten 120 tunnista 180 tuntiin kalenterivuodessa. Kunnat velvoitetaan järjestämään päivätoimintaa myös niille vaikeimmin vammaisille henkilöille, joille sitä ei järjestetä kehitysvammaisuuden perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan vaikeavammaisten päivätoiminta on maksuton sosiaalipalvelu.
STM:n kuntatiedote tulkkipalveluista ja päivätoiminnasta KT 14/2006Linkki toiselle sivustolle
Kunnalle mahdollisuus jakaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta
Vastuu sosiaalihuollon ja kansanterveystyön toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä voidaan jakaa kunnissa yhdelle tai useammalle kunnan määräämälle monijäseniselle toimielimelle. Tämä mahdollistaa uudenlaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hallintomallien toteuttamisen kuntatasolla ja korostaa kunnanvaltuuston vastuuta sosiaalihuollon- ja kansanterveystyön toiminnasta.
Yleisvaarallisten ja ilmoitettavien tartuntatautien luettelot laajenevat
Yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon lisätään isorokko, influenssa A-viruksen alatyyppi H5N1 eli nk. lintuinfluenssa, hinkuyskä ja puutiaisaivokuume. Toisintokuume poistetaan ilmoitettavista tartuntataudeista.
Rakennustyötä tekeville työntekijöille työterveyskortti
Työterveyshuoltolain nojalla annettu asetus työntekijöiden työterveyskortista rakennustyössä varmistaa, että lyhytaikaisissa työsuhteissa olevat rakennustyöntekijät pysyvät säännöllisen työterveyshuollon piirissä huolimatta siitä, että työnantajat vaihtuvat usein. Rakennustyöntekijän on pidettävä työmaalla mukanaan henkilökohtaista työterveyskorttia, joka toimii todisteena tehdystä työterveystarkastuksesta ja muistutuksena seuraavan tarkastuksen ajankohdasta. Asetusta ei sovelleta eräisiin rakennustyötä tekeviin henkilöihin, joiden työsuhteet ovat yleensä suhteellisen pysyviä.
Sairausvakuutuslakiin säännökset suorakorvausmenettelystä
Sairausvakuutuslakiin lisätään säännökset korvauksen maksamisesta suoraan palvelujen tuottajalle silloin, kun palvelujen tuottaja on perinyt asiakkaalta vain omavastuuosuuden. Tietojen saamista ja luovuttamista koskevia säännöksiä muutetaan niin, että tämä suorakorvausmenettely olisi mahdollista. Jatkossa myönteisestä suorakorvaustapahtumasta annetaan vakuutetulle kirjallinen päätös vain pyydettäessä. Muutokset eivät vaikuta vakuutettujen etuuksien määriin, mutta helpottavat Kansaneläkelaitoksen ja palvelujen tuottajien hallinnollista työtä.
Osasairauspäiväraha käyttöön vuoden 2007 alusta
Osasairauspäiväraha otetaan käyttöön vapaaehtoisena järjestelynä työntekijän ja työnantajan välillä. Etuus tulee mahdolliseksi pitkien sairauslomien kohdalla vuoden 2007 alusta lähtien. Vähintään 60 sairauspäivärahapäivää yhtäjaksoisesti kestäneen sairauden jälkeen työntekijällä tai yrittäjällä on mahdollisuus palata omaan työhönsä osa-aikaisesti ja saada palkan lisäksi Kansaneläkelaitoksen maksamaa osasairauspäivärahaa. Työhön paluun on tapahduttava terveyttä ja toipumista vaarantamatta, ja tämä edellyttää aina lääketieteellistä arviota työntekijän tai yrittäjän terveydentilasta. Osasairauspäivärahan tarkoituksena on tukea työntekijän työhön paluuta siten, että henkilö voi omasta pyrkimyksestään vähitellen palata takaisin ja sopeutua omaan työhönsä. Osasairauspäivärahalle siirtyminen edellyttää, että työntekijän työaika ja palkka vähentyvät 40-60 prosenttia aikaisemmasta osasairauspäivärahakauden ajaksi.
Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa tehostetaan
Työterveyshuoltoon liittynyt maatalousyrittäjä saa 20 prosentin suuruisen vakuutusmaksualennuksen lakisääteisestä työtapaturmamaksustaedellyttäen, että tilalla tehdään työterveyshuollon työpaikkakäynti hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti vähintään neljän vuoden välein. Maatalousyrittäjien eläkelaitos on tilakäyntirekisteristä saatujen tietojen perusteella yhteydessä työterveyshuollon palvelujen tuottajaan niissä tilanteissa, joissa vakuutusmaksualennuksen edellytyksenä oleva tilakäynti ei ole toteutunut. Jos työterveyshuollon palvelujen tuottajalla ei ole mahdollisuutta toteuttaa tilakäyntiä riittävän nopeasti, se voi antaa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle toimeksiannon huolehtia tilakäynnin käytännön toteutuksesta maatalouden asiantuntijan suorittamana tilakäyntinä. Maatalouden asiantuntijan tekemän tilakäynnin mahdollistamisen on tarkoitus täydentää väliaikaisesti puutteellisia palvelujen tarjontamahdollisuuksia.
Työttömyysvakuutusmaksut ja työeläkevakuutusmaksut pysyvät ennallaan
Vuonna 2007 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,58 prosenttia palkasta ja työnantajan maksu palkkasumman 840 940 euron osalta 0,75 prosenttia ja sen ylittävältä osalta 2,95 prosenttia. Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu on 0,75 prosenttia palkkasumman 840 940 euron osalta ja sen ylittävältä osalta 1,95 prosenttia. Yrityksen osaomistajan palkansaajamaksu on 0,21 prosenttia palkasta ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,75 prosenttia osaomistajille maksettujen palkkojen määrästä.
Vuoden 2007 keskimääräinen TyEL:n mukainen työeläkevakuutusmaksu on 21,6% palkoista. Maksuun annetaan tilapäinen 0,6 %-yksikön alennus vastaavasti kuten vuonna 2006. Tilapäinen alennus huomioon ottaen työntekijän maksu on alle 53-vuotiaalle 4,3% ja yli 53-vuotiaan työntekijän maksu on 5,4%. Työnantajan maksuksi muodostuu keskimäärin 16,7%. TyEL:n mukaisen tilapäisen työnantajan maksutaso on 22,04 %, josta työntekijän maksuosuus vähentämällä saadaan työnantajan työeläkevakuutusmaksu. Maatalousyrittäjien ja yrittäjien työeläkevakuutusmaksuprosentit ovat vuonna 2007 alle 53-vuotiaalle 20,8% ja sitä vanhemmalle 21,9%.
Päivärahojen työntekijämaksuvähennys vuonna 2007
Sairaus-, vanhempain- ja työttömyyspäivärahojen sekä kuntoutusrahan suuruutta laskettaessa henkilön työtulojen kokonaismäärästä vähennetään hänen maksamiansa työntekijämaksuja (työttömyys- ja työeläkemaksuja) vastaava osuus. Vähennyksen määrä vuodelle 2007 on 4,88 prosenttia.
Työnantajan sosiaaliturvamaksut vuonna 2007
Vuonna 2007 yksityisen työnantajan, liiketoimintaa harjoittavan elinkeinoyhtymän ja valtion liikelaitoksen sosiaaliturvamaksu on 2,951, 5,151 tai 6,051 prosenttia. Muiden työnantajien (kunnan, kuntayhtymän ja kunnallisen liikelaitoksen, kirkkotyönantajan, Ahvenanmaan maakunnan, valtion ja valtion laitoksen) sosiaaliturvamaksu on 4,001 prosenttia.
Sairaanhoitomaksut ja kansaneläkemaksut
Vuoden 2007 alusta sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 1,28 prosenttia. Eläke- ja etuustulojen perusteella määrättävä sairaanhoitomaksu on 1,45 prosenttia.
Yksityisten työnantajien ja valtion liikelaitosten kansaneläkemaksu on maksuluokasta riippuen 0,901, 3,101 tai 4,001 prosenttia palkasta. Valtiotyönantajien ja kunta- ja seurakuntatyönantajien kansaneläkemaksu nousee 1,951 prosenttiin palkasta.
Erityishoitotukien ja eläkkeensaajien asumistuen enimmäisasumismenojen määrät
Vuoden 2007 alusta alkaen lapsen erityishoitotuen ja erityisvammaistuen määrä nousee tasokorotuksen ja 1,7 prosentin suuruisen indeksikorotuksen perusteella 361,21 euroon kuukaudessa ja eläkkeensaajien erityishoitotuen määrä 281,46 euroon kuukaudessa. Eläkkeensaajien asumistuessa hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismääriin tehdään indeksikorotuksen lisäksi 1,4 – 2,8 prosentin suuruinen korotus. Vuoden 2007 alusta asumiskustannusten enimmäismäärät ovat 5 878, 5 406 tai 4 742 euroa vuodessa.
Työssäoloajan uusi laskentatapa parantaa määräaikaisten asemaa
Eräiden etuuksien saamiseen vaadittava työssäoloaika lasketaan vuoden 2007 alusta rekisteröidyistä ansioista rekisteröidyn työssäoloajan sijaan. Työssäoloehtoon luettavan kokoaikatyön vähimmäispalkka on 940 euroa kuukaudessa. Kun työssäoloehdon täyttää 18 tunnin viikkotyöllä, työssäoloehdon täyttävän työn palkka on vähintään 423 euroa kuukaudessa. Jakamalla tällä vähimmäispalkalla eläkelakien mukaiset ansiot saadaan kyseisen vuoden työssäolokuukausien määrä. Aikuiskoulutustuessa jakaja on 940, sillä sen saamisen ehtona on vain viiden vuoden työssäoloaika. Molempia jakolukuja tarkistetaan vuosittain TyEL:n palkkakertoimella. Laskentatapaa sovelletaan muun muassa työttömyysturvalaissa määriteltyihin korotettuun ansio-osaan, peruspäivärahan korotusosaan ja koulutuspäivärahaan. Lisäksi sitä sovelletaan vuorotteluvapaalakiin ja aikuiskoulutuslakiin.
Toimeentuloturvan muutoksenhakujärjestelmä selkiytyy
Tarkastuslautakunnan nimi muutetaan sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnaksi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta tulee ensimmäinen valitusaste valtaosassa Kansaneläkelaitoksen antamia päätöksiä. Kansaneläkelaitoksen aluekeskusten yhteydessä toimivat viisi sosiaalivakuutuslautakuntaa lakkautetaan ja niiden tehtävät siirretään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle. Vakuutusoikeus on jatkossa toimeentuloturva-asioissa ylin muutoksenhakuaste.
Työttömyysturvalautakunnan nimi muuttuu työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnaksi.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan yhdistyvät valtion eläkelautakunta ja kuntien eläkelautakunta ja se toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kaikissa yksityisten ja julkisten alojen työeläketurvaa koskevissa asioissa.
Työeläkelakeja yhdistetään
Vuoden 2007 alusta työntekijän eläkelaki (TyEL) korvaa työntekijäin eläkelain (TEL), lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (LEL) sekä taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (TaEL).
Työeläkelaitosten sijoitustoimintaan ja hallintoon uudistuksia
Työeläkelaitosten sijoitustoiminta ja hallinto uudistuu mm. eläkelaitosten toimintapääomaa ja vastuuvelkaa koskevien säännösten muuttamisella (sijoitukset), eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisen ja vastuuvelan kattamisen määrityksillä (kate ja vakavaraisuus), työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisella (hallinto) sekä Vakuutusvalvontavirastosta annetun lain muuttamisella (valvonta).
Urheilijoiden sosiaaliturvan toteutuminen tehostuu
Seuran tai muun urheilutoimintaa harjoittavan yhteisön on järjestettävä sopimuksella palkatulle urheilijalle tapaturma- ja eläkevakuutus siihen saakka, kunnes urheilija täyttää 38 vuotta. Vuoden 2007 alusta urheilijoiden vakuuttamisvelvollisuuden alaraja on 9 600 euroa. Vakuutusyhtiöiden on ilmoitettava lajiliitoille liittojen alaisten urheiluseurojen ja muiden urheilutoimintaa harjoittavien yhteisöjen ottaman vakuutuksen alkamisesta sekä vakuutukseen kuuluvat urheilijat. Myös vakuutuksen päättymisestä kesken pelikauden on ilmoitettava.
Äitiys- ja vanhempainraha nousevat, isäkuukauden pitäminen joustavammaksi
Isäkuukauden pitäminen tulee nykyistä joustavammaksi. Isäkuukausi tulee kuitenkin käyttää ennen kuin lapsi on noin 16 kuukauden ikäinen. Äitiysrahaa korotetaan sen 56 ensimmäisen arkipäivän ajalta eli reilulta yhdeksältä viikolta. Päiväraha nousee 70 prosentista 90 prosenttiin perusteena olevasta työtulosta. Vanhempainraha nousee 70 prosentista 75 prosenttiin palkasta 30 ensimmäisen arkipäivän ajalta eli noin viideltä viikolta. Jos molemmat vanhemmat käyttävät vanhempainvapaata, saa kumpikin korotetun päivärahan 30 ensimmäiseltä arkipäivältä. Ottovanhemmille maksettavaa vanhempainrahakautta pidennetään 200 päivään. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat vanhemmat voivat sopia keskenään vanhempainrahakauden jakamisesta.