Muutokset STM:n hallinnonalalla 1.1.2008
Lastensuojelulaki uudistuu, alkoholin mainontaa ja myyntiä rajoitetaan, palvelusetelit otetaan käyttöön myös kotisairaanhoidossa, toimeentulotukipäätös annetaan viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa, lapsilisän yksinhuoltajakorotus ja hammaslääkärinpalkkioiden Kela-korvaukset nousevat.
Muutamia vuoden 2008 alussa voimaan tulevia hallituksen esityksiä sosiaali-, terveys- ja vakuutusalalta on vielä vahvistamatta.
Rajoituksia alkoholin mainontaan ja hinnoitteluun
Alkoholimainonnan esittäminen on vuoden vaihteen jälkeen kielletty televisiossa kello 7-21 ja elokuvateattereissa 18 vuotta nuoremmille esitettävien elokuvien yhteydessä. Ns. paljousalennusten käyttäminen eli kahden tai useamman alkoholijuomapakkauksen tai -annoksen tarjoaminen alennettuun yhteishintaan vähittäismyynnissä tai anniskelussa on myös kiellettyä. Samoin alkoholijuomien tarjoushintojen ja niin sanottujen "happy hour" -hintojen ilmoittaminen vähittäismyynti- tai anniskelupaikan ulkopuolella on kiellettyä.
Lastensuojelulaki uudistuu
Vuoden 2008 alusta voimaan tulevaa lastensuojelulakia toteutettaessa lapsen etu otetaan entistä paremmin huomioon. Tavoitteena on turvata lapsen ja perheen tarvitsemat tukitoimet ja palvelut, parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä sekä mahdollistaa entistä varhaisempi ongelmiin puuttuminen. Lapsen ja vanhempien oikeusturvaa on haluttu parantaa uudistamalla lastensuojelun päätöksenteko.
STM:n kuntatiedote lastensuojelulaista KT 10/2007
Toimeentulotukipäätös viimeistään seitsemässä arkipäivässä
Vuoden 2008 alusta lähtien kunnan sosiaalitoimistosta toimeentulotukea hakevan henkilön on saatava tukea koskeva päätös seitsemän arkipäivän sisällä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotukea hakevan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa, viimeistään seitsemän arkipäivän päästä siitä, kun asiakas on sitä pyytänyt.
STM:n kuntatiedote toimeentulotukilain muutoksesta; KT 16/2007 ja KT 20/2007
Maatalousyrittäjille yksi lomapäivä lisää
Kotieläintalousyrittäjien oikeutta saada lomituspalveluja pidennetään yhdellä päivällä, 24 päivästä 25 päivään vuodessa. Sijaisapuun oikeutetulla maatalousyrittäjällä on jatkossa oikeus saada sijaisapua myös tuottajajärjestön maakunnallisen luottamuselimen kokoukseen osallistumista varten.
Kelalle oikeus elatustukea koskeviin asiakastietoihin
Kuntien sosiaaliviranomaiset voivat jatkossa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa Kansaneläkelaitokselle hallussaan olevia elatustukeen liittyviä tietoja. Muutos liittyy kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta aiemmin säädettyyn lakiin, jossa elatustukiasiat siirretään kunnilta valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi. Tietojen luovutus Kelalle koskee kuitenkin vain siirtoon valmistautumiseksi tarvittavia tietoja. Siirron on tarkoitus tapahtua vuoden 2009 alussa, josta lukien edellä mainituista tehtävistä vastaa Kansaneläkelaitos. Kansaneläkelaitokseen rakennetaan elatustukea varten uusi tietojärjestelmä.
Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 46,60 euroon 1.1.2008
Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kuukaudessa. Yksinhuoltajaperheitä on noin 20 prosenttia kaikista lapsiperheistä ja niissä asuu yhteensä noin 160 000 lasta.
Asumistuen hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan vuonna 2008
Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja korotetaan 0,19 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa, mikä vastaa asumistuen saajien keskimääräistä vuokrien nousua vuonna 2007. Tulorajoja on tarkistettu siten, että työmarkkinatukea saava yhden henkilön ruokakunta saa työmarkkinatuen korotuksen jälkeenkin edelleen täysimääräistä tukea vuonna 2008. Myös hyväksyttäviä vesimaksuja sekä omakotitalossa hyväksyttäviä muita hoitokuluja korotetaan kustannusten nousua vastaavasti. Vuoden 2007 lopussa keskimääräinen tuki on 238 euroa kuukaudessa. Keskimääräisen tuen arvioidaan nousevan 244 euroon vuoden 2008 lopussa, mikä johtuu asumismenojen noususta ja enimmäisasumismenojen tarkistamisesta.
Loputkin lapseneläkkeet etuoikeutettua tuloa yleisessä asumistuessa vuonna 2008
Vuoden 2008 alusta lapseneläkettä ei oteta huomioon asumistukea myönnettäessä ja huomioon otettava omaisuus määritellään niin, että mm. kuolinpesän osuutta ei enää lasketa siihen kuuluvaksi.
Perhehoidon palkkiot ja korvaukset nousevat vuonna 2008
Perhehoitajille maksettavien hoitopalkkioiden vähimmäismäärä vuonna 2008 on 317,22 euroa kuukaudessa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Kulukorvauksen vähimmäismäärä on 359,43 euroa kuukaudessa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 2 552,64 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti.
STM:n kuntatiedote perhehoidon palkkioista; KT 19/2007
Omaishoidon tukea korotetaan indeksitarkistuksen vuoksi
Hoitopalkkion vähimmäismäärä on 317,20 euroa ja raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava vähimmäispalkkio 634,42 euroa kuukaudessa vuonna 2008.
STM:n kuntatiedote omaishoidon tuen hoitopalkkioista; KT 21/2007
Elatusapuja ja elatustukea ei koroteta 1.1.2008 lukien
Elatusapuihin ja elatustukeen ei tehdä indeksitarkistusta vuoden 2008 alusta, koska elatusapujen ja elatustuen tarkistuksen perusteena käytetyn elinkustannusindeksin muutos on alle viisi prosenttia.
Sotainvalidien ja heidän puolisoidensa, leskiensä ja sotaleskien kuntoutukseen parannuksia
Sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 25 prosenttia, voidaan korvata laitoksessa annettu huolto tai osa-aikainen huolto myös silloin, kun sen tarve johtuu muusta kuin korvatusta vammasta tai sairaudesta. Hautausapu voidaan lisäksi jatkossa maksaa sotainvalidin kuolinpesälle ilman erillistä hakemusta ja selvitystä suoritetuista hautauskustannuksista.
Vuodesta 2008 lähtien lievävammaiset sotainvalidit voivat vaihtaa neljän viikon laitoskuntoutusjaksonsa 20 avokuntoutuskertaan vuodessa.
Kaikki vaikeavammaisten sotainvalidien lesket, joiden puoliso on kuollut vuoden 1960 jälkeen, voidaan hyväksyä kuntoutukseen. Aiemmin edellytyksenä on ollut, että sotainvalidi on kuollut vuoden 1975 jälkeen. Lisäksi sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien avokuntoutuksena annettavan 15 hoitokerran sarjan enimmäishinta nostetaan 585 eurosta 620 euroon ja kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishinta 877,50 eurosta 930 euroon.
Kunta voi antaa palvelusetelin myös kotisairaanhoitoon
Vuoden 2008 alusta palvelusetelillä voi hankkia kotipalvelun ohella ja myös pelkästään erikseen lyhytaikaista tai jatkuvaa kotisairaanhoitoa. Koska monet asiakkaat tarvitsevat sekä kotipalvelua että kotisairaanhoitoa, puolet kunnista on yhdistänyt ne kotihoidoksi. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kotisairaanhoidon palveluita ja täydentää kuntien omaa tuotantoa.
Rintamaveteraanien ja aviopuolisoiden yhteistä laitoskuntoutusta lisätään
Rintamaveteraanien aviopuolisoiden mahdollisuuksia osallistua laitoskuntoutukseen yhdessä rintamaveteraanin kanssa laajennetaan. Rintamaveteraanin ja hänen aviopuolisonsa kuntoutusajan pituus säädetään samaksi, eikä rintamaveteraanin enää tarvitse lyhentää laitoskuntoutusjaksoaan silloin, kun hän haluaa viettää koko kuntoutusjakson yhdessä aviopuolisonsa kanssa.
Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksuihin muutoksia
Vuoden 2008 alusta pitkäaikaisen laitoshoidon maksu on yksinäisillä henkilöllä 82 prosenttia hoidossa olevan nettotuloista. Jos laitoshoidossa olevalla on pienempituloisempi puoliso, maksu on 41 prosenttia puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoidettavan henkilökohtaiseen käyttöön jäävä vähimmäiskäyttövara nousee vähintään 90 euroon.
Terveydenhuollon ammattihenkilölakiin muutoksia
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyyttä koskevat säännökset ryhmitellään sen mukaan, onko ammattihenkilö suorittanut koulutuksensa Suomessa, muussa EU- tai ETA-valtiossa vai niiden ulkopuolella. Jos koulutus on suoritettu muualla kuin Suomessa, ammatinharjoittamisoikeuden ja ammattinimikkeen käyttöoikeuden myöntämisen edellytyksiin vaikuttaa sekä se, missä koulutus on suoritettu että hakijan kansalaisuus. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito, mikä ei kuitenkaan ole EU- tai ETA-valtioiden kansalaisten osalta ammattipätevyyden tunnustamisen edellytys.
Tuberkuloosista tartuntatauti-ilmoitus myös hoidon päätyttyä
Tuberkuloosin hoidon lopputuloksesta on ilmoitettava valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin. Tämä parantaa tuberkuloosin torjuntaa ja potilaiden turvallisuutta. Myös botulismi sisällytetään lääkärin ilmoitettaviin tartuntatauteihin.
Kuntakalleusluokitus poistuu kansaneläkkeestä vuonna 2008
Henkilön asuinkunta ei enää vaikuta kansaneläkkeeseen, leskeneläkkeeseen ja muihin etuuksiin, joiden määrä on sidottu kuntien kalleusluokitukseen.
Aiemman viiden vuoden asumisen sijaan ulkomaan kansalaisten tarvitsee asua Suomessa kolme vuotta saadakseen kansaneläkettä. Vuoden 2008 alusta tai sen jälkeen alkava työeläke otetaan huomioon kansaneläkkeessä ja perhe-eläkkeessä tarkistusajankohdan työeläkeindeksitason mukaisena. Työeläkelakien mukaista osastyökyvyttömyyseläkettä saavalle voidaan maksaa kansaneläkelain mukaista lapsikorotusta. Sotilasvammalain mukaista elinkoron ikä- ja omaiskorotusta ei enää oteta tulona huomioon kansaneläkettä laskettaessa. Leskeneläkkeen alkueläke maksetaan kaikille vakiomääräisenä. Lesken jatkoeläkkeen määrään ei enää vaikuta omaisuus tai metsän laskennallinen tuotto.
Eläkkeensaajan asumistukea voidaan jatkossa myöntää myös työeläkelakien mukaista perhe-eläkettäsaavalle. Oikeus vähentää kulutusluottojen korot eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavista tuloista poistuu asteittain. Sotilasavustuksen ja maahanmuuttajan erityistuen määrään ei enää vaikuta etuuden saajan tai hänen perheenjäsenensä omaisuus.
Kansaneläkkeisiin tasokorotus vuoden alusta
Kansaneläkkeisiin tehdään tasokorotus. Nykyisessä I kuntaryhmässä kansaneläke nousee 20,50 euroa kuukaudessa, II kuntaryhmässä yksinäisen kansaneläkkeen saajan eläke nousee tasokorotuksen ja kuntaryhmityksen poistamisen yhteisvaikutuksena 42,35 euroa kuukaudessa ja puolisoilla 39,11 euroa kuukaudessa. Kansaneläke maksetaan jatkossa alentamattomana myös pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville eläkkeensaajille. Kansaneläke vaikuttaa jatkossakin laitoshoitomaksuun
Eläkkeensaajien asumistukeen hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan
Eläkkeensaajien asumistukeen hyväksyttävien asumismenojen enimmäismääriä korotetaan 2,8 prosenttia, joka vastaa asumiskustannusten keskimääräistä nousua. Asumistukeen hyväksytyt enimmäisasumismenot ovat korotuksen jälkeen I kuntaryhmässä 6 043 euroa, II kuntaryhmässä 5 557 euroa ja III kuntaryhmässä 4 875 euroa vuodessa. Yhteismajoituksessa asuvien keskimääräiset asumismenot sidotaan pääkaupunkiseudulla hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään siten, että asumismenoina hyväksytään 2 115 euroa vuodessa. Omakotitalossa asuvien eläkkeensaajien asumistuen uusi lämminvesinormi on 17,71 euroa henkilöä kohden kuukaudessa ja kunnossapitonormi 36,22 euroa kuukaudessa.
Soviteltu työttömyysetuus saa jatkoaikaa vuoden 2009 loppuun
Sovitellun työttömyysetuuden saajat voivat saada etuutta vuoden 2009 loppuun saakka, vaikka 36 kuukauden enimmäisaika on tullut täyteen. Tähän asti aikaraja on ollut vuoden 2007 loppuun.
Hammaslääkärinpalkkion Kela-korvaukset nousevat 40 prosenttiin
Hammaslääkärinpalkkiosta maksettavia Kela-korvauksia nostetaan vuoden 2008 alusta siten, että todellinen korvaustaso nousee 40 prosenttiin.
Työeläkevakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut ja työntekijämaksuvähennys
Vuonna 2008 keskimääräinen työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen työeläkevakuutusmaksu on 21,8 % palkoista. Tähän maksuun annetaan tilapäinen 1,0 prosenttiyksikön alennus, jolla puretaan aiempien vuosien työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää. Eläkevastuun täydennyskerroin on 3,03 % ja perustekorko 6,25 % 1.1.2008 alkaen. Työntekijän työeläkevakuutusmaksu on alle 53-vuotiaille 4,1 % ja 53 vuotta täyttäneen työntekijän maksu on 5,2 %. Työnantajan maksu on keskimäärin 16,8 %. Maatalousyrittäjien työeläkevakuutusmaksun perusprosentti ja muiden yrittäjien työeläkevakuutusmaksuprosentti on alle 53-vuotiaalle 20,6 % ja 53 vuotta täyttäneille yrittäjille 21,7 %.
Vuonna 2008 alempi työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,7 prosenttia ja sitä maksetaan palkkasumman 1 686 000 euroon asti. Tämän ylittävästä palkkasummasta maksu on 2,9 %. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,34 %.
Niistä päivärahaetuuksista, jotka lasketaan henkilön palkan perusteella, vähennetään työtulosta tai maksettavasta etuudesta työntekijän työeläkevakuutusmaksua ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua vastaava osuus. Vuonna 2008 päivärahaetuuksista tehtävän vähennyksen määrä on 4,44 %.
Päivärahamaksut, sairaanhoitomaksut ja kansaneläkemaksut vuonna 2008
Vuonna 2008 palkansaajilta perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,67 %, yrittäjän lisärahoitusosuus on 0,14 % ja työnantajan sairausvakuutusmaksu on 1,97 %. Sairaanhoitomaksu on 1,24 %, eläkkeen- ja etuudensaajilla se on 1,41 %. Työnantajan kansaneläkemaksu on yksityisellä työnantajalla sekä valtion liikelaitoksilla I maksuluokassa 0,801 %, II maksuluokassa 3,001 % ja III maksuluokassa 3,901 %. Valtiotyönantajilla, kunta- ja seurakuntatyönantajilla kansaneläkemaksu on 1,851 %.
Sosiaaliturvaetuuksien indeksitarkistukset vuodelle 2008
Työntekijän eläkelaissa (TyEL) ja myös muissa työeläkelaeissa säädetyt ansiorajat, rahamäärät ja rajamäärät tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien palkkakertoimella ja maksussa oleva työeläke työeläkeindeksillä. Vuonna 2008 palkkakerroin on 1,124, työeläkeindeksi 2178 ja siirtymäajan indeksiluku 2363.
Työeläkeindeksiluvun tarkistus nostaa kaikkia siihen sidoksissa olevia sosiaaliturvaetuuksia vuoden 2008 alusta. Palkkakerrointa käytetään sairausvakuutuslain mukaisten sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen, erityishoitorahan sekä kuntoutusrahan määrittelyn tulorajoissa, omaishoidon tuen vähimmäismäärän sekä perhehoitajalain mukaisen palkkion vähimmäis- ja enimmäismäärän määrittämisessä.
Valtio korvaa eurooppalaisen sairaanhoitokortin perusteella sairaanhoitokustannuksia kunnille
Terveyskeskuksille ja sairaaloille korvataan valtion varoista ne kustannukset, jotka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa vakuutetuille henkilöille tai heidän perheenjäsenilleen annetusta sairaanhoidosta. Sairaanhoitokustannukset korvataan silloin, kun hoito on annettu EY-lainsäädännön tai muun sosiaaliturva- tai sairaanhoitosopimuksen perusteella. Kela huolehtii kustannusten korvaukseen liittyvistä tehtävistä.
Eläketurvakeskuksen asema työeläkejärjestelmän yhteiselimenä vahvistuu 2008 alusta
Vuoden 2008 alusta sekä yksityisten että julkisten alojen työeläketurvan toimijat voivat osallistua työeläkejärjestelmän toimeenpano- ja kehittämistyöhön ja Eläketurvakeskuksen hallintoon. Eläketurvakeskuksen hallintoelimiin nimitetään yksityisten ja julkisten alojen eläkelaitosten, työnantajien ja työntekijöiden sekä maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien edustus.
Hallintouudistus vahvistaa Kelan valtuutettujen valvontatehtävää
Kansaneläkelaitoksen hallintoa uudistetaan siten, että hallitus koostuu Kelan ulkopuolisista henkilöistä, eikä siihen enää kuulu laitoksen pääjohtaja ja hänen sijaisensa. Hallitus vahvistaa työjärjestyksen, jonka vahvistaminen kuului aikaisemmin Kelan valtuutetuille. Pääjohtajan tehtävänä on vastata strategisesta suunnittelusta, operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä, asioiden esittelystä hallitukselle ja hallituksen päätösten toimeenpanosta.
Työaikapankkien käyttöönottoa yrityksissä edistetään
Työttömyysturvalain soveltamista selkeytetään tilanteissa, joissa työpaikalla on käytössä työaikapankki. Muutoksilla edistetään työaikapankkien käyttöönottoa yrityksissä. Toimiva työaikapankkijärjestelmä voi parantaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, lisätä työn tuottavuutta ja vähentää tarvetta lyhytaikaisiin lomautuksiin.
Sairausvakuutuslain mukainen palkka muuttuu
Sairausvakuutuslaissa ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa oleva palkan määritelmä muuttuu. Jatkossa palkkana pidetään ennakonpidätyksen alaista palkkaa. Lisäksi muutokset koskevat työ- ja virkasuhteeseen perustumattomia luento-, esitelmä-, kokous- ja hallintoelinten jäsenyydestä maksettavia palkkioita sekä rajoitetusti verovelvolliselle maksettua palkkatuloa.