Ministerit Gustafsson ja Risikko nuorisotakuun puolesta Seinäjoella

Paikallisissa tilaisuuksissa haetaan yhdessä työnantajien, työmarkkinajärjestöjen, kansalaisjärjestöjen sekä nuorten kanssa uusia toimintatapoja, jotta kaikki nuoret löytäisivät polun koulutukseen ja työhön.

Koulutuspaikka jokaiselle peruskoulun päättäneelle

Gustafssonin mukaan vuoden 2013 alusta voimaan tuleva nuorisotakuu on tärkeä askel nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä sekä kaikille koulutuksen ja työuran tarjoavan yhteiskunnan rakentamisessa.

"Nuorisotakuussa me vahvistamme sitoutumisemme siihen periaatteeseen, että jokaisella nuorella on oikeus osallisuuteen tässä yhteiskunnassa. Osallisuus edellyttää mahdollisuutta koulutukseen ja työhön, oman elämänpolun rakentamiseen", Gustafsson sanoi.

Osana nuorisotakuuta toteutettava koulutustakuu takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan.

"Takuun avulla pystymme lisäämään ammatillista koulutusta alueille, joilla sitä on nuorisoikäluokkaan suhteutettuna muita vähemmän. Myös ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnan uudistamisella autetaan perusasteen päättäviä pääsemään suoraan jatkokoulutukseen."

Gustafsson on tyytyväinen siihen, että osana nuorisotakuuta toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelma vuosina 2013-2016 niille nuorille, jotka ovat jääneet ennen takuun voimaantuloa pelkän peruskoulun varaan. Tällaisia ilman tutkintoa olevia alle 30-vuotiaita on yli 100 000.

"Heidän asemansa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa on muita heikompi. Tämän ryhmän lisämahdollisuus suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai ammatillinen perustutkinto on tärkeä investointi yhteiskuntamme tulevaisuuteen. Hyvinvointivaltion kestävyyden kannalta keskeistä on korkean työllisyysasteen saavuttaminen ja siihen päästään parhaiten nostamalla kansalaisten osaamis- ja koulutustasoa", Gustafsson sanoi.

Nuorten ongelmiin kiinni yhteistyöllä

Ministeri Risikko korostaa nuorisotakuun toteuttamisessa poikkihallinnollista yhteistyötä. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hallituksen yhteistä Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävää toimenpideohjelmaa, johon kuuluu yli 30 kärkihanketta. Kuntia tuetaan uusien yhteistyötapojen löytämisessä esimerkiksi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) rahoituksen avulla. Näin voidaan esimerkiksi parantaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja, laajentaa perhekeskustoimintaa ja lisätä lapsiperheiden kotipalveluja.

"Nuoria ei auteta yhdellä keinolla, vaan kunnissa tarvitaan laaja-alaista eri toimijoiden yhteistyötä. Lapsiperheen kynnyksen palveluihin on oltava matala", Risikko sanoi.

Syrjäytymisen juuret ovat usein syvällä lapsuudessa, joten syrjäytymisen ehkäisynkin pitää lähteä jo kotoa. Erityisen suuri syrjäytymisen riski on vähän koulutetuilla, huostaan otetuilla ja maahanmuuttajataustaisilla nuorilla.

"Nuorten terveyttä ja hyvinvointia pitää vahvistaa niin peruskoulussa kuin toisen asteen koulutuksessa. Jos nuori voi huonosti eikä pysty osallistumaan koulutukseen tai työelämään, hän tarvitsee kuntoutusta. Kuntoutuksessa on katsottava nuoren elämäntilannetta kokonaisuutena eikä keskityttävä vain mahdolliseen sairauteen. Muun muassa Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisperusteita tarkastellaan nyt tästä näkökulmasta ja selvitetään, miten elämäntilanne voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Meidän on katkaistava nuorten työkyvyttömyyseläkeläisten määrän kasvu", Risikko painotti.   

Lisätietoja

erityisavustaja Aleksi Kalenius (OKM), puh. 040 125 1032
erityisavustaja Ulla-Mari Heinola (STM), puh. 050 537 4945

Muualla verkossa

NuorisotakuuLinkki toiselle sivustolle