Ministeri Räty: Lääketutkimusta houkuteltava Suomeen

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty pitää lääketutkimuksen houkuttelua Suomeen tärkeänä. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) aikovat osoittaa resursseja tähän työhön.  Työ on osa kansallisen terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian toimeenpanoa. Lisäksi TEM on käynnistänyt selvityksen terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa haittaavasta sääntelystä ja sen muutostarpeista.

"Suomen tavoitteena on olla kansainvälisesti tunnettu terveysalan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijä. Tässä kokonaisuudessa kliinisillä lääketutkimuksilla on merkittävä rooli", ministeri Räty kertoi.

Suomalaisen lääketutkimuksen osapuolet kokoontuivat ministeri Rädyn koolle kutsumana pyöreän pöydän keskusteluun 25. maaliskuuta. Yliopistomaailman, rahoittajien, lääketeollisuuden sekä sosiaali- ja terveysalan edustajien kesken paneuduttiin siihen, kuinka Suomi voisi olla tulevaisuudessa nykyistäkin houkuttelevampi maa lääkealan tutkimusinvestoinneille.

Ministeri Rädyn mukaan lääketutkimuksista hyötyy potilaiden ja terveydenhuollon lisäksi kansantalous laajemminkin. Räty viittasi suorien sijoitusten lisäksi muun muassa tutkijoiden ja lääkärien osaamisen vahvistumiseen eli aineettoman pääoman kasvuun. 

"Lääketeollisuus investoi Euroopassa 30 miljardia euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Meidän ei kannata päästää osaamista valumaan maailmalle, kun meillä on mahdollisuus saada aiempaa suurempi osuus lääketutkimukseen käytettävistä investoinneista Suomeen. On myös hyvä muistaa, että tämän päivän tutkimus on huomisen hoitoa", painotti ministeri Räty.

Keskustelussa käytetyissä puheenvuoroissa nousi erityisesti esiin toimintaympäristön, yhteistyön, viranomaistyön ennustettavuuden ja kliinisen lääketutkimuksen tarvitseman ajan merkitys.

"Kannustava toimintaympäristö on yksi keskeisimmistä tekijöistä investointien lisäämiseksi kliinisiin lääketutkimuksiin. Osaamista ja ymmärrystä meillä on, nyt on aika saada eri osapuolten välinen yhteistyö toimimaan suomalaisen potilaan ja terveydenhuollon eduksi. Esimerkiksi sote-alan lainsäädäntöä uudistettaessa on otettava tutkimusedellytykset huomioon. Lisäksi lääkäreillä ja hoitajilla terveydenhuollossa on oltava aikaa tehdä lääketutkimusta", jatkoi Räty.

Suomen kilpailukyvyn selkeimmät vahvuudet löytyvät merkittävästä osaamispohjasta, verkottuneesta tutkijakaartista, kilpailukykyisistä rekistereistä ja biopankeista sekä kyvystä yhdistää mm. farmakologista, lääketieteellistä ja terveysteknologista osaamista. Näitä etuja on pyöreän pöytään osallistuneiden mukaan hyödynnettävä.

Lisätietojaerityisavustaja Emma Hannonen, p. 050 574 0736, etunimi.sukunimi@stm.fi