Ministeri Mönkäre: Väki vanhenee, riittävätkö rahat hyvinvointiin
Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää talouskasvua ja mahdollisimman hyvää työllisyysastetta. Kansantalouden ja kansainvälisen talouden tila vaikuttavat suoraan mahdollisuuksiimme turvata kansalaisten toimeentulo ja heidän tarvitsemat palvelut, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre puhuessaan yhteistyö- ja koulutusohjelman, HyväSuomi 2020-ohjelman avajaisissa Helsingissä maanantaina 29.3.
Nykyinen hallitus on kohdannut alkutaipaleellaan kansainvälisen talouden vaikeudet, jotka näkyvät työllisyysasteemme kehityksessä. Tilanne on viime vuoden epävarmuuden jälkeen selkiintymässä. Taloudelliset näkymät ovat kohentuneet ja kasvu näyttää olevan tukevammalla pohjalla kuin useaan vuoteen. Suomen talouden kasvun ennustetaan olevan kuluvana vuonna edellistä vuotta vahvempaa, mutta edelleen verkkaista. Olemme siis hitaasti kiiruhtaen menossa kohti valoisampia aikoja, totesi ministeri Mönkäre.
Suomen määrätietoinen ja pitkäjänteinen panostaminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen on kantanut hedelmää. Tuottavuuden kasvu ja tuotantorakenteen uudistaminen osaamisintensiiviseen suuntaan ovat pitäneet Suomen kilpailukyvyn korkealla tasolla. Toteutettu politiikka on osoittautunut hyväksi valinnaksi ja se on myötävaikuttanut Suomen menestymiseen kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Kun kansainvälisen talouden kasvu voimistuu, on kaikki syy odottaa, että Suomen kilpailukyky näkyy aiempaa selvemmin myös hyvinvoinnin lisääntymisenä.
Suurimmat haasteemme liittyvät suomalaisen yhteiskunnan omiin rakenteellisiin tekijöihin, vaikka taustalla vaikuttavat kansainvälisen toimintaympäristön muutokset. Ikääntymisen myötä kansalaisten terveys- ja hoivapalveluiden kysyntä kasvaa, vaikka vanhemman väen toimintakyky koko ajan paraneekin. Väestön ikärakenne uhkaa muuttaa sosiaaliturvan rahoituksen pysyvästi nykyistä vaativammaksi. Sosiaali- ja terveyspoliittisin keinoin voidaan edistää työllisyyttä, kansalaisten terveyttä ja toimintakykyä ja näin vaikuttaa rahoituksen kestävyyteen.
Valtiontalouden kohentunut tilanne on antanut pelivaraa joidenkin toimeentuloturvaetuuksien korottamiseen. Lapsilisiin, kansaneläkkeisiin ja sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin saadaan kohennusta tällä hallituskaudella. Monilla pienilläkin parannuksilla tavoitteena on työn ja perheen yhdistämisen helpottaminen lapsiperheillä. Myös omaishoitajien tilannetta pyritään helpottamaan. Suuria ikäluokkia alkaa yhä useammin painaa omien vanhempien sairaudet ja hoidon tarve. Ministeri muistutti että työtä ja perhettä pitää voida yhteensovittaa myös työuran loppupäässä.
Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oma roolinsa työllisyysasteen nostamisessa. Sen lisäksi että pyritään saamaan nuoret, ikääntyvät ja vajaakuntoiset työelämään sekä nyt työssä olevat voimaan paremmin työssään, lisätään nyt viidettä vuotta peräkkäin kuntien valtionosuuksia.
Raha antaa pontta rakennemuutoksiin, joilla valmistaudutaan tulevaisuuden erilaisiin, myös mahdollisesti määrällisesti kasvaviin palvelutarpeisiin. Ennaltaehkäisevällä kansanterveystyöllä, lääketieteen ja teknologian kehityksellä ja osaamiseen ja tutkimukseen panostamalla selviämme tulevaisuuden haasteista, totesi ministeri.