Ministeri Mönkäre: Työturvallisuus keskipisteeksi hoitoalalle
Terveydenhoidon ja sairaalatyön riskit ja kuormitustekijät vaikuttavat vahvasti työntekijöiden jaksamiseen hoitotyössä. Hoitotyöhön liittyy usein pitkiä staattisia työvaiheita leikkaussalityössä, raskaita nostoja potilaskäsittelyssä ja erilaisten lääkeaineiden käytöstä syntyviä kemiallisia riskejä. Olemassa olevaa tutkimustietoa on hyödynnettävä aiempaa enemmän työpaikkojen ja työn kehittämisessä. Hoitoalallekin tarvitaan teollisuudesta tuttua, pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä työsuojeluongelmien ehkäisemiseen, painotti sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre puheessaan työelämän vetovoimaisuutta pohtineessa seminaarissa Tampereella maanantaina 8.11.
Asiakasväkivallan lisääntyminen ja epäasiallinen kohtelu ovat merkittävä hoitohenkilökunnan kohtaama terveysriski. Lain mukaan työnantaja vastaa työntekijän turvallisuudesta työpaikalla. Uhkat ja riskit on tunnistettava ja ehkäistävä työtilojen ja –tapojen oikeaoppisella suunnittelulla. Jos riskejä ei kuitenkaan voida kokonaan poistaa, on huolehdittava riittävistä suojaus- ja hälytyskeinoista. Hoitotyössä on kyse palvelemisesta ja auttamisesta, ja myös tällä työllä tulee olla kunnollinen, toimiva ja turvallinen työympäristö, muistutti työsuojeluasioista vastaava ministeri Sinikka Mönkäre.
Ministerin mukaan terveydenhoitoalan myönteinen kehitys riippuu paljolti henkilöstön jaksamisesta ja sitoutumisesta työhönsä ja näitä asioita kehitetään muun muassa Kansallisessa terveyshankkeessa. Ratkaisevat päätökset työn kehittämiseksi tehdään työpaikoilla ja työntekijöillä on oltava näihinkin päätöksiin riittävät osallistumismahdollisuudet. Työnjakoa on kehitettävä, jotta aikaa jäisi nykyistä enemmän välttämättömään hoitotyöhön. Tähän päästään lisäämällä resursseja, yhteistyötä ja luomalla uusia toimitapoja, joilla pidetään yllä hoitohenkilökunnan työkykyä, sanoi ministeri Sinikka Mönkäre.