Ministeri Mönkäre: Terveydenhuoltoon inhimillistä osaamista ja teknologiaa
Terveydenhuollon kehittämiseen kohdistuu monia tunnettuja haasteita: asiakkaat ovat koulutetumpia ja vaativampia, teknologian moninainen kehitys luo uusia tarpeita ja väestörakenteen muutos lisää palvelujen kysyntää. Lisäksi taloudellinen integraatio EU:n laajentuminen ja maapalloistuminen pakottavat tarkistamaan oman kansallisen terveyspolitiikkamme sisältöä. Haasteista selviämiseen tarvitaan riittävää ja kestävää rahoitusta, työvoiman saannin turvaamista sekä toimintojen tehostamista. Ihminen on myös terveydenhuollossa työpaikan tärkein voimavara, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre puhuessaan Sairaalatalouspäivillä Oulussa keskiviikkona 24. syyskuuta.
Oikein tehdyt teknologiainvestoinnit ja toimintojen kehittäminen tuovat merkittävää apua työhön. Uusi teknologia on kallista, niinpä sitä on hyödynnettävä tehokkaasti. Suomessa on parhaillaan menossa runsaasti sosiaali- ja terveyssektorin teknologiahankkeita. Julkista rahaa on kohdennettu huomattavat määrät teknologian hyödyntämiseen myös sosiaali- ja terveyssektorilla. Tietoyhteiskuntaohjelma on yksi nykyisen hallituksen poikkihallinnollisista politiikkaohjelmista. Siihen on tulossa yhtenä painoalueena sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologia.
Monissa maissa on alettu laittaa avoimeen tarkasteluun myös tietoja jonoista, hoitoon pääsystä, uusintaleikkausten osuusprosenteista, sairaalainfektioiden määristä jne. Tällaisten tietojen tulee olla luotettavia ja vertailukelpoisia. Sellaisina ne voivat toimia järjestelmän toimivuutta kuvaavana asiakkaalle eli palvelujen maksajalle tarpeellisena tietona.
Kun jokunen vuosi sitten alettiin aktiivisemmin hyödyntämään tietoteknologiaa, monilla oli olettamus nopeista edistysaskelista. Pikavoittoja ei kuitenkaan juuri jaettu. Tietoteknologian syvälle menevä hyödyntäminen näyttää olevan pitkäjänteistä, koordinoitua ja tavoitteellista työtä eikä kuulu pelkästään atk-ammattilaisille, vaan koskee kaikkia terveydenhuollon osapuolia.
Lääkekustannukset kuriin
Lääkekustannusten vuotuinen kasvu on viime vuosina ollut kymmenen prosentin luokkaa, mikä ylittää selvästi kaikkien muiden kustannusten kasvuvauhdin. Lääkekulujen kasvu syö pidemmällä tähtäimellä mahdollisuuksia uusien tehokkaiden hoitomuotojen, myös uusien lääkehoitojen käyttöönotolta. Kustannusten nousu on siis pakko saada hallintaan. Lääkekorvausjärjestelmän uudistaminen sisältyy hallitusohjelmaan.
Lääkekustannusten kasvuun voidaan vaikuttaa eri tavoin. Kunnallinen terveydenhuoltojärjestelmä voi lisätä yhteishankintoja ja tehostaa hankintoja kilpailuttamisella. Tämä edellyttää sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten verkottumista hankintoja toteutettaessa.
Avohoidon lääkkeiden puolella sairausvakuutusjärjestelmä ja siihen liittyvä tukkuhintojen sääntely on keskeisessä asemassa etenkin uusien patenttisuojattujen lääkkeiden osalta. Mielestäni nykyinen kahden vuoden karenssiaika ja korvattavien lääkkeiden tiukka hintakontrolli on syytä säilyttää.
Lääke pääsee Suomen markkinoille heti kun sille on anottu ja myönnetty kohtuullinen tukkuhinta. Silloin se saa myös peruskorvattavuuden. Erityiskorvattavuuden osalta haluamme saada näyttöä kustannustehokkuudesta. Erityisin perustein lääke voi saada erityiskorvattavuuden Suomessakin ennen kahden vuoden odotusta. Mielestäni tässä toimitaan yhteiskunnan, asiakkaan ja lääketeollisuuden näkökulmasta oikeudenmukaisesti.