Ministeri Mönkäre terveydenhuollon tulevaisuudesta
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre sanoo, että Suomen terveydenhuollon tulevaisuutta ei ratkaise pelkästään raha, vaan se, kuinka hyvin osaamme hyödyntää uutta ja kehittyvää teknologiaa ja korkeatasoista osaamistamme myös terveydenhuollossa. Mönkäreen mielestä työympäristön laatu on avaintekijä terveydenhuollossakin, kun tulevaisuudessa kilpaillaan työvoimasta. Ministeri puhui terveyskeskusten laatuseminaarissa Kuusankoskella torstaina 6. marraskuuta.
Tiedon ja teknologian kehitys ovat johtaneet siihen, että ihmisten vaatimukset terveydenhoidon suhteen ovat kasvaneet ja he haluavat osallistua omaa terveyttään koskevaan päätöksentekoon. Tämä tuo lisää paineita terveydenhuollon rahoitukseen. Pelkällä rahoituksen lisäämisellä ei terveydenhuollossa kuitenkaan pitkälle edetä, ministeri muistutti. Lisärahoitusta tärkeämpää on varmistaa, että jo olemassa olevat voimavarat ovat tehokkaassa ja tarkoituksenmukaisessa käytössä. Palvelujen järjestämisessä on edelleen tehostamisen varaa. Tehokkaampien toimintamallien aikaansaamiseksi on lisättävä alueellista yhteistyötä ja karsittava päällekkäisiä investointeja ja toimintoja. Myös lääketieteen ja hoitoteknologian kehitystä on osattava hyödyntää.
Terveydenhuoltoon kohdistunut arvostelu on keskittynyt hoidon saatavuuteen. Kun hoitoa on saatu, siihen on oltu tyytyväisiä. Mahdollisuudet hoitaa ihmistä kasvavat koko ajan, mutta taloudelliset resurssit eivät kasva samaa vauhtia. Hyödynnämme voimavaramme parhaiten, kun tuotamme koko ajan parasta laatua, Mönkäre sanoi.
Suomessa väestölle on tarjolla paljon terveyspalveluja. Erikoissairaanhoidon tarjontaa on enemmän kuin Keski-Euroopassa. Äskettäin tehty tutkimus osoitti, että suomalaisille tarjotaan 12 prosenttia enemmän erikoissairaanhoidon palveluja kuin norjalaisille. Kuitenkin yksikkökustannukset olivat Norjassa 40 prosenttia korkeammat kuin Suomessa. Osin tämä johtuu palkkatasoeroista, mutta osin myös suomalaisen järjestelmän tehosta.
Laadukasta tulosta ei kuitenkaan synny ilman osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Julkisella sektorilla on käynnissä suuri sukupolvenvaihdos. Suuret ikäluokat haikailevat varhain eläkkeelle. Nuoret eivät enää halua raataa työssä yhtä paljon kuin heidän vanhempansa. Työ kilpailee vapaa-ajan kanssa. Hyvä työilmapiiri, osaava työnjohto ja työaikojen jousto ihmisten elämäntilanteiden mukaan on välttämätöntä tulevaisuuden työelämässä. Työn laatuun vaikutetaan myös vähentämällä määräaikaisia työsuhteita ja helpottamalla työn ja perheen yhteensovitusta. Ne työnantajat, jotka osaavat panostaa työympäristön laatutekijöihin tulevat pärjäämään, ministeri Mönkäre totesi.