Ministeri Mönkäre terveydenhuollon rahoitusjärjestelmästä
Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmiä on pyrittävä uudistamaan siten, että kannustimet kustannusten siirtämiseen yhdeltä julkisen sektorin rahoittajalta toiselle poistuvat. Kun rahaa tulee eri kanavista, ei palveluja järjestetä pelkästään tarpeen mukaan, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Terveysfoorumi 2004 -seminaarissa Finlandiatalolla 19. lokakuuta.
Monikanavainen rahoitus aiheuttaa asiakkaille eriarvoisuutta lääkehoidon kustannuksissa, lääkäriin ja toimenpiteisiin pääsyssä ja kuntoutuksen saatavuudessa. Samalla organisaatioiden välinen kilpailu terveydenhuollossamme aiheuttaa päällekkäisyyttä ja voimavarojen tuhlausta. Rahapulassaan kunnat pyrkivät siirtämään kustannuksia Kansaneläkelaitoksen piikkiin aina, kun se vain on mahdollista. Asiakkaan ja yhteiskunnan kannalta syntyy epätarkoituksenmukaisia tilanteita, kun potilaan siirtäminen avohoitoon siirtää lääkekustannuksia asiakkaan ja Kelan maksettavaksi, totesi ministeri.
Terveydenhuollon ongelmiin tartuttiin jo vuonna 2002, kun kansallinen terveyshanke käynnistettiin. Hanke on edennyt määrätietoisesti. Rakennemuutos on käynnissä, ammattilaiset tulossa mukaan yhä suuremmin joukoin ja maan hallitukset pitäneet lupauksensa lisärahoituksen osalta. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksesta on päätetty hallituksessa. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää kustannusten jakoa eri rahoittajatahojen kesken siten, että kytkentä etuuksien ja rahoitusvastuun välillä olisi nykyistä selkeämpi. Yksityisen terveydenhuollon kustannuksista maksettavat korvaukset olisivat edelleen osa sairaanhoitovakuutusta. Lääkemenojen kasvu on ollut viime vuosina muita terveydenhuollon menoja nopeampaa. Lääkevaihto otettiin käyttöön vuonna 2003 ja sen vaikutuksia seurataan edelleen. Lääkekorvausjärjestelmän uudistaminen on valmistelussa.
Mönkäreen mukaan lisäraha ei yksin ratkaise terveydenhuoltomme muutostarpeita. Raha pitää osata kohdentaa oikein. Julkisella vallalla tulee olla selvät keinot tarvittavaan ohjaukseen ja epäkohtiin puuttumiseen.
Kunnilla on itsehallinto, verotusoikeus ja myös palvelujen järjestämisvastuu, muistutti ministeri puheessaan. Kunnille maksettavat valtionosuudet ovat nousseet vuoden 2000 jälkeen ja nousevat edelleen. Tämä helpottaa kuntien tilannetta. Valtio on linjannut terveydenhuollon rahoituskehykset neljäksi vuodeksi. Rahoituksen pitkäjänteisyys heijastuu potilaiden lisääntyvänä luottamuksena. Kuntien on kuitenkin myös itse osallistuttava omalla panoksellaan toimintojen järkeistämään, sanoi ministeri.