Ministeri Mönkäre: Läheisen lyöminen tuomittava rikoksena
Suomi on tilastojen mukaan EU:n väkivaltaisimpia maita. Liian usein väkivaltaa kohdataan perheissä ja muissa lähisuhteissa. Lähisuhdeväkivallan uhrina kuolee maassamme vuosittain 30-40 naista ja 10-15 lasta. Samasta syystä 200-300 lasta vuodessa vammautuu vaikeasti. Naiset kohtaavat myös työpaikoilla yhä enemmän väkivaltaa. Väkivallan ehkäisemiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi on käynnistymässä laaja toimenpiteiden kokonaisuus, kertoi Varkaudessa 21.3. puhunut sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistelussa valtakunnallinen toimintaohjelma naisiin kohdistuvan ja perheissä tapahtuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Ohjelmalla tehostetaan yhteiskunnan keinoja puuttua perheväkivaltaan.
Väkivalta koskettaa aina uhria, lähipiiriä ja myös tekijää. Valtio ja kunnat vastaavat tulevaisuudessa yhä laajemmin siitä, että väkivallan uhrit ja tekijät saavat tarvitsemansa avun. Myös järjestöjen rooli tässä työssä on avainasemassa, Mönkäre sanoi ja muistutti, että työntekijöiden ammattivalmiuksien lisäämiseksi ja palvelujen parantamiseksi tarvitaan nyt koulutusta ja pitkäjänteistä kehittämistyötä. Turvallinen elinympäristö on ihmisoikeus, jonka hyväksi kaikkien on tehtävä työtä. Tärkeintä on saada aikaan asennemuutos. Läheisen lyöminen on tuomittava rikoksena.
Ministeri kiinnitti huomiota myös kansallisen terveyshankkeen etenemiseen. Hoitoon pääsyn turvaaminen pannaan toimeen aikataulun mukaisesti vuoden 2005 alussa. Kuntien ei pidä ryhtyä jarruttamaan tätä kansalaisten kannalta tärkeää uudistusta. Terveyshankkeen tavoitteet ovat olleet pitkään tiedossa, ja kunnille annetaan viidettä vuotta lisää rahaa terveyspalvelujen järjestämiseen, korosti ministeri Mönkäre. Nyt tarvitaan hyvää ja luovaa kehittämistyötä terveyskeskuksissa sekä sairaanhoitopiireissä. Monia kehittämishankkeita, seudullista yhteistyötä ja tietotekniikan hyödyntämistä on hyvällä alulla.
Työllisyys ei viime aikoina ole kehittynyt myönteiseen suuntaan, vaikka työttömyys ei olekaan kääntynyt nousuun. Uusien työpaikkojen luominen edellyttää riittävää talouskasvua. Sinikka Mönkäreen mielestä Suomen kilpailukyvyn perustana on korkeatasoinen osaaminen ja laatu sekä uuden teknologian tehokas hyödyntäminen. Paljon puhuttuja matalapalkkatöitäkin tarvitaan, jotta työllisyysastetta saadaan nostettua. Hoiva-ala on esimerkki palveluista, joiden kysyntä kasvaa väestön ikääntyessä. Matalapalkkatyöt tulisi nähdä myös polkuna työelämään. Kun kerran on työhön päässyt, on helpompi siirtyä uusiin ja vaativampiin sekä paremmin palkattuihin töihin. Työantajamaksujen alentaminen voi tässä toimia tukena, kun yritys palkkaa töihin uusia työntekijöitä. Toisaalta pienelläkin palkalla olisi tultava toimeen. Työn tulee olla aina kannattavaa. Kannustinloukkujen purkamista on jatkettava. Tulonsiirtojen, palvelumaksujen ja verotuksen paremmalla yhteensovittamisella voidaan edelleen vaikuttaa matalapalkka-alojen työn kannustavuuteen ja työntekijöiden todelliseen toimeentuloon.