Ministeri Hyssälä: Velkaongelmien syihin paneuduttava
Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä etuisuudet korostuvat usein ylivelkaantuneiden tukikeinona. Tulevaisuudessa painopistettä on siirrettävä ennalta ehkäisevään toimintaan ja mahdollisimman varhaiseen puuttumiseen velkaongelmien syvenemisen estämiseksi, totesi peruspalveluministeri Liisa Hyssälä puhuessaan Ratkaisu lamaveloille –seminaarissa tänään.
Kansainvälisesti vertaillen suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on maltillista, vaikka niistä noin puolella onkin velkaa. Luotonanto on laman jälkeen tervehtynyt ja laina-aikojen pidentyminen ja velkajärjestelyn pelisääntöjen uudistuminen ovat tuoneet joustoa luottosuhteisiin. Silti tarvitsemme keskustelua vastuullisesta luotonannosta ja jopa siitä, mikä tulisi olla luotonantajien osuus niiden kustannusten kattamisessa, joita velkaongelmien hoitaminen yhteiskunnalle aiheuttaa, ministeri totesi.
Toisaalta on herätettävä keskustelua siitä, mitkä syyt johtavat velkaantumiseen. Miksi niin monet pienituloiset ryhmät velkaantuvat, vaikka Suomessa pitäisi olla kattava ja monikerroksinen sosiaaliturva. Ministeri kysyikin, onko korjattavaa sosiaaliturva- ja verotusjärjestelmässämme vai ihmisten omassa toiminnassa - vai molemmissa.
Tärkeätä on pyrkiä estämään ongelmiin ajautumista ja antaa ihmisille itselleen toimintamahdollisuuksia ja tietoja oman taloutensa hallinnasta. Velkajärjestelytja sosiaalitoimen tuki ovat tärkeitä velkaantuneen auttamiseksi jaloilleen, mutta ne ovat vasta viimesijaisia keinoja auttaa vaikeuksiin joutuneita, ministeri Hyssälä muistutti.
Yksi iso velkaantuneiden ryhmä on 1990-luvulla laman takia konkurssiin joutuneet pienyrittäjät, joista edelleen 55 000 painiskelee suurten velkojen kanssa. Heidän lisäkseen vaikeuksissa on suuri joukko heidän perheenjäseniään tai takaajiaan, suuri osa heistä sosiaalitoimiston asiakkaina, työttöminä tai eläkkeellä.
Viime kesänä annettiin noin 70 000 ulosotossa varattomaksi todetulle sosiaalitoimen tai KELAn asiakkaalle mahdollisuus kevennettyyn velkasovintoon. Tiedämme, että moni jätti mahdollisuuden käyttämättä, sovintoon pääsi vain 4000 henkeä. Voi olettaa, että moni ei enää jaksa uskoa helpotuksiin. Olisiko asia siis nostettava uudelleen käsittelyyn ja etsittävä uusia ratkaisuja, ministeri pohti.