Ministeri Hyssälä Sata-komitean mietinnön luovutustilaisuudessa 18.12.2009

Arvoisa sosiaaliturvan uudistamiskomitea, hyvät tiedotusvälineiden edustajat

Sata-komiteaa asetettaessa kesällä 2007 tiedettiin, että sosiaaliturvan uudistamistyölle annettu toimeksianto oli laaja-alainen, vaikea ja haasteellinen sekä monia eri intressitahoja yhteensovittava. Työlle asetetut tavoitteet - köyhyyden vähentäminen, kannustavuuden parantaminen, sosiaaliturvan selkeyden lisääminen sekä järjestelmän kestävyys - edellyttävät jo lähtökohtaisestikin yhteensovittamista. Noin 2½ vuotta sitten meistä kukaan ei osannut kuvitella, millaiseksi ympäröivä maailmamme muuttuu eikä erityisesti muutoksen nopeutta.

Sosiaaliturvan uudistaminen on ollut nykyisen hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Hyvinvointimme perustana ovat työ- ja toimintakyvyn ylläpito, kohtuullinen ja kattava sosiaaliturva sekä omatoimisuus. Vaikka ympäröivä maailma on hyvin erinäköinen tänään kuin sosiaaliturvauudistusta käynnistettäessä, väestön ikääntymisen ja globalisaation haasteet eivät ole kuitenkaan hävinneet mihinkään. Tässä rajusti muuttuneessa taloudellisessa tilanteessa komitean tehtävä on tullut entistä haastavammaksi. Tässä haluan korostaa samoin kuin kesällä 2007, että olemme nyt luomassa sosiaaliturvajärjestelmää 100-vuotiaalle Suomelle ja tämän uudistustyön toteuttaminen tulee vaatimaan useampia vaalikausia.

Paljon on hyvää ja ansiokasta työtä tehty. Haluankin esittää komitealle, sen puheenjohtajille ja jäsenille, sihteereille, komitean tukena toimineille jaostoille sekä komitean käyttämille asiantuntijoille ja eri valmisteluryhmille parhaat kiitokseni hyvin tehdystä työstä.

Yhteinen tavoite uudistustyössä on ollut etsiä keinoja, miten kohdata meitä uhkaava elatussuhteen heikkeneminen. Tämä edellyttää toimia, joilla parannetaan henkilöiden osaamista sekä ylläpidetään ja parannetaan työ- ja toimintakykyä, aikaistetaan työmarkkinoille tuloa ja myöhennetään sieltä poistumista. Lisäksi meidän tulisi kaikin keinoin kannustaa myös työelämän ulkopuolella olevia palaamaan töihin. Tätä kokonaisuutta komitea on työnsä aikana laaja-alaisesti käsitellyt. 

Komitean työ on ollut tuloksellista. Komitean tammikuussa julkaisemiin linjauksiin sisältyi kaikkiaan noin 60 esitystä koskien kaikkia toimeksiannon eri osa-alueita - perus- ja ansioturvaa, sosiaaliturvan kannustavuutta, byrokratialoukkujen vähentämistä sekä julkisen talouden kestävyyttä. Komitean työn kestäessä näistä linjauksista monet ovat edenneet jo olemassa olevaksi lainsäädännöksi kuten esim. työllisyyden ja työttömyysturvan parantamiseen tähtäävän työttömyysturvan uudistaminen, aikuiskoulutuksen etuuksien kehittäminen, työllistämisen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet sekä eräät osatyökykyisten työllistymistä tukevat toimet kuten esim. eläkkeen lepäämään jättämistä koskevien säännösten tarkistaminen.

Työttömyysturvakokonaisuudesta haluan nostaa yhtenä tärkeänä esimerkkinä esille vuoden 2010 alusta käyttöön otettavan ns. aktivointikorotuksen, jonka tarkoituksena on kannustaa työttömiä osallistumaan työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Korotus on ulotettu koskemaan niin ansio- kuin perusturvaakin. Periaatteessa muutos on merkittävää senkin kannalta, että näin perusturvaan tulee oma aktiivierä ja että sitä voidaan kehittää itsenäisesti eteenpäin. Mainitsematta en voi tässä yhteydessä jättää kauan hiertäneen opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovittamiseen löydettyä ratkaisua.

Lisäksi komitean peruslinjausten pohjalta hallitus on päättänyt eräiden komitean esitysten toimeenpanosta ja niiden aikataulusta. Näistä mainittakoon erityisesti perusturvaa parantavina ehdotuksina takuueläkkeen käyttöön otto ja perusturvaetuuksien kattava indeksisidonnaisuus. Olen erittäin iloinen, että hallitus on sitoutunut toteuttamaan maaliskuun alusta 2011 lukien takuueläkkeen. Tämä on periaatteelliselta ja taloudelliselta kannalta merkittävä uudistus, jolla parannetaan kaikkein pienintä eläkettä saavien eläkeläisten asemaa. Tämän etuuden piiriin tulisi noin 120 000 eläkkeensaajaa. Takuueläkkeen turvin voidaan huolehtia siitä, että pelkän kansaneläkkeen tai sen lisäksi erittäin pienen työeläkkeen varassa elävän henkilön toimeentulon taso voidaan nostaa sellaiseksi, että se tarjoaa nykyistä paremmat elämisen edellytykset. On muistettava, ettei kysymys ole vain vanhuuseläkkeistä, vaan myös työkyvyttömyyseläkkeistä, jotka ovat lapsuudesta asti vammaisen ihmisen toimeentulo koko aikuisiän.

Komitean esityksen mukaisesti hallitus on myös päättänyt kattavasti sitoa vähimmäisturvaetuudet kuluttajahintojen muutosta vastaavaan indeksiin ja näin varmistaa niiden reaaliarvon säilymisen. Tämä tarkoittaa, että mm. vähimmäismääräiset vanhempainetuudet ja sairauspäivä sekä lapsilisät ja kotihoidon tuki sidotaan indeksiin maaliskuusta 2011. Tämänkin päätöksen painon ymmärtää, kun muistaa kuinka monta vuotta tätä on yritetty. Lisäksi komitea on esittänyt, että perusturvan reaaliarvoa tulee arvioida kerran neljässä vuodessa ja se on syytä sisällyttää - kuten komitea ehdottaa - velvoitteena lainsäädäntöön. Tämä tarkistusmenettely täydentää erinomaisesti kuvattua kokonaisuutta.

Komitea korostaa poikkeuksellisen voimakkaasti aktiivisuutta edistävien toimien merkitystä. Se näkyy myös niissä ehdotuksissa, joilla pyritään parantamaan työllisyyttä ja osatyökykyisten mahdollisuuksia pysyä tai palata työmarkkinoille. Liian usein meillä Suomessa nähdään edelleen työmarkkinoilla oleminen kahden vaihtoehdon politiikkana, joko täysillä mukana tai kokonaan pois. Komitea korostaa ja etsinyt malleja joustavammiksi vaihtoehdoiksi.

On selvää, että yhtä keinoa osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien työllistymisen esteiden korjaamiseksi ei ole olemassa. Jossain tapauksessa työhön menoa saattaa jarruttaa se, että lyhytaikainen työ ei sanottavasti lisää tuloja, mutta uutta työttömyysturvaa joutuu hakemaan uudestaan ja elämään väliajan epävarmuudessa.

Komitea on esittänyt työpankkitoiminnan jatkamista. Tarkoituksemme on kehittää toimintamalli, jossa luodaan uudenlaisia polkuja työttömyydestä avoimille työmarkkinoille. Vuoden 2010 aikana on tarkoitus kehittää toimiva työpankkimalli. 

Komitealle on monia konkreettisia esityksiä, joilla tähdätään työllisyyden parantamiseen. Edellä esitettyjen lisäksi mainittakoon näistä mm. osasairauspäivärahan kehittäminen, kansaneläkkeen osatyökyvyttömyyseläke, sairauspäivärahan enimmäiskeston joustavoittaminen, vammaistuen työllistämislisä, lyhytaikaisten työsuhteiden kannustamiseen tähtäävät toimet, työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen sekä ehdotukset oikea-aikaisen ja viivytyksettömän kuntoutuksen käynnistämiseksi.  

Hyvät kuulijat,

Komiteassa on myös tarkasteltu mahdollisuuksia ja keinoja koota yhteen nykyinen hajanainen sosiaaliturvajärjestelmä. Tässä komiteassa oli eriäviä näkemyksiä asiasta. pidän tärkeänä, että jatkotyössä kiinnitetään huomiota sosiaaliturvan toimeenpanoa hidastavaan ja vaikeaselkoiseen etuusrakenteeseen.

Olen erittäin iloinen, että komitea ehdottanut määräaikoja eri etuuksien käsittelyajoille. Tämä käsittelytakuu on jatkoa terveydenhuollon hoitotakuulle ja myöskin sosiaalipuolen hoivatakuulle ja muille käsittelyajoille, kuten kunnallisen toimeentulotuen käsittelyssä.  On tärkeätä turvata toimeentuloturvan katkeamattomuus ja hakemusten nopea käsittelyaika. Kysymys on asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja järjestelmän uskottavuudesta. Käsittelytakuuta täydentää oivallisesti komitean työn aikana jo toteutettu ennakkomaksukäytäntö, jolla helpotetaan työttömyysturvan maksua viivästystilanteessa.

Komitea esittää myös siirtymistä työttömyysturvassa yhteen perusturvaetuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaisi peruspäiväraha ja työmarkkinatuen yhteensovittamista. Tämän toteuttamisen ehdottomana edellytyksenä on, että työmarkkinatuen tarveharkinnasta luovutaan - puolison ja samassa taloudessa asuvien vanhempien tulojen vaikutusta ei enää otettaisi huomioon etuutta määrättäessä. Ehdotus parantaisi perusturvaa ja sillä olisi erisuuntaisia kannustinvaikutuksia.  Muutos selkeyttäisi myös työttömyysturvajärjestelmää ja yksinkertaistaisi toimeenpanoa.

Muutoksella olisi lisäksi sukupuolten tasa-arvoa edistäviä vaikutuksia, sillä selvitysten mukaan tarveharkinta kohdistuu pääosin naisiin siitä huolimatta, että työmarkkinatukea saavista miehet ovat enemmistönä. Muutos toisi järjestelmän sopusointuun perustuslain kanssa, kun muistetaan perustuslakivaliokunnan kannanotto, jonka mukaan tarveharkinta " ei ole vaivatta sopusoinnussa perusoikeuksien yksilöllisen luonteen kanssa".

Nykyistä sosiaaliturvaa selkeyttää merkittävästi asumistukea koskeva ehdotus. Asumistukijärjestelmää yksinkertaistetaan sekä sen läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä parannetaan. Komitean ehdottamassa mallissa tuki perustuisi kokonaisvuokramalliin - perheen kokoon ja asunnon sijaintiin - sekä lineaariseen yhteensovitukseen, joka tarkoittaisi sitä, että etuuden tuloja leikkaava olisi sama kaikilla tulotasoilla. Muutos mahdollistaa sen, että voidaan luopua nykyisistä useista yksittäisistä tuen määräytymisperusteista.  

Viimeisenä komitean ehdotuksista nostaisin esiin omaishoidontuen palkkion toimeenpanon siirtämisen Kelaan. Tämä on odotettu ja erittäin tervetullut esitys. Muutoksella parannetaan asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Uudistuksen lähtökohtana on vanhusten ja vammaisten kotihoidon tukeminen ja tämä mahdollistaa kustannusten nykyistä paremman hallinnan ikääntyneiden määrän kasvaessa. Muutoksella voidaan vähentää laitoshoidon tarvetta, kun omaishoidon tuen perusteet yhtenäistyvät ja omaishoidon jatkuvuus varmistuu. 

Komitea on useaan otteeseen käsitellyt toimeentulotuen hallinnointia. Komitealla oli eriäviä näkemyksiä toimeentulotuen Kela- siirron tarpeellisuudesta, vaikutuksista ja kustannuksista. Ymmärrän hyvin, että komitea ei tehnyt asiasta esitystä, kun näkemykset jakautuivat puolesta ja vastaan. Komitea oli kuitenkin äänestänyt asiasta ja komitean enemmistön kanta oli Kela-siirron puolesta. Itse pidän perustoimeentulotuen siirtoa Kelalle perusteltuna. Siirto vahvistaisi yhden paikan asioinnin periaatetta. Se parantaisi kansalaisten yhdenvertaisuutta, kun myöntämiskäytännöt yhdenmukaistuisivat ja vapauttaisi kuntien sosiaalityön voimavaroja ihmisten elämänhallinnan parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.

Hyvät kuulijat,

Tavoitteena tulee olla, että tulevaisuudessakin voimme turvata kaikille kattavan ja kohtuullisen tasoisen sosiaaliturvan, joka tarjoaa ihmisille nykyistä paremmat mahdollisuudet elämän ja muutosten hallintaan.  Tähän komitean tekemät ehdotukset tarjoavat hyvät mahdollisuudet. Paljon on työtä tehty, mutta paljon on sitä edessäkin, kun komitean esitysten toimeenpano käynnistyy.

Lopuksi haluan vielä kerran kiittää komiteaa ansiokkaasta suomalaisen sosiaaliturvan eteen tehdystä työstä. Haluan kiittää komitean pääsihteeriä Lauri Pelkosta ja komitean sihteeriä Pasi Moisiota ansiokkaasta työstä. Erityisen kiitoksen haluan lausua komitean puheenjohtajalle Markku Lehdolle, joka on antanut täysipäiväisen työpanoksensa ja syvällisen asiantuntemuksensa sosiaaliturvauudistuksen hyväksi. 

 

Muualla palvelussamme

Sosiaaliturvan kokonaisuudistus (Sata)

Sata-komitealta useita ehdotuksia sosiaaliturvan uudistamiseksi (18.12.2009)