Ministeri Hyssälä palvelurakennehankkeesta

Kuntien tehtävät ovat lisääntyneet vuosien mittaan. Samaan aikaan monissa kunnissa väestö on vähentynyt ja ikääntynyt sekä verotulot ovat pienentyneet. Hallitus onkin käynnistämässä nk. palvelu- ja kuntarakennehankkeen, jonka tarkoituksena on varautua väestörakenteen ja palvelutarpeen muutoksiin. Lähtökohtana uudistukselle on oltava palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen, toteaa peruspalveluministeri Liisa Hyssälä. Hyssälä puhui Varsinais-Suomen maakuntavaltuustossa maanantaina Turussa.

Hyssälän mukaan tavoitteena tulee olla rationaalinen palveluverkko, jolla voidaan hallita menojen kasvua. Hankkeella on tarkoitus kehittää myös uusia ja monipuolisia tapoja tuottaa palveluja, lisätä yhteistyötä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa sekä edistää parhaiden toimintatapojen käyttöönottoa.

Palvelurakenteen tarkastelu ei ole epäluottamuslause nykyisille kunnille ja niiden johdolle, vaan varautumista tulevaisuuden tarpeisiin. Kunnat ovat esimerkillisellä tavalla huolehtineet palveluista vaikeinakin aikoina, Hyssälä muistuttaa.

Omalla tavallaan asioiden hyvää hoitoa kuvaa se, että 80 % suomalaisista on tyytyväisiä terveydenhuoltoon. Se on korkein luku EU-maiden joukossa. Kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluu palveluita perhepäivähoidosta ohitusleikkauksiin. Palvelu- ja kuntarakennehankkeen tarkoituksena on kirkastaa kuvaa järkevästä järjestämistavasta, sanoo Hyssälä.

Hyssälä toteaa, että lukumääräisesti suurin osa kunnista on niin pieniä, etteivät ne voi yksin huolehtia perusterveydenhuollosta. On olemassa hyvin toimivia pieniä terveyskeskuksia, mutta ne ovat aika haavoittuvia silloin, kun tulee henkilökunnan saantivaikeuksia. Kuntien mahdollisuuteen vastata palveluista vaikuttaa olennaisesti se, voivatko ne siirtää rahoitukseen ja käytännön järjestelyihin liittyviä riskejä suuremman yksikön, kuten sosiaali- ja terveyspiirin huoleksi.