Ministeri Hyssälä: Omaishoidon tukea ja kotona asumista kehitettävä
Haluan kiittää selvityshenkilöitä hyvin tehdystä työstä. Työ on ollut erittäin vaativaa ja runsaat kolme kuukautta on lyhyt aika sen tekemiseen. Mielestäni olette onnistuneet erinomaisella tavalla kokoamaan hajallaan olevaa tietoa selkeiksi kokonaisuuksiksi ja niiden tueksi löytämään hyviä esimerkkejä. kunnista. Toimenpide-ehdotukset ovat harkittuja ja hyvin perusteltuja. Tämä selvitys ikääntyvien asumisesta ja palveluista on merkittävänä avaus. Se on myös merkkinä kunnille siitä, että molemmat ministeriöt kantavat vastuunsa ikäihmisten asumisesta, sanoi peruspalveluministeri Liisa Hyssälä Ikääntyvien asumista ja palveluja koskevan selvitystyön luovutustilaisuudessa Helsingissä torstaina 10. heinäkuuta.
Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus valmistelee suunnitelman, jossa eri hallinnon alojen yhteistoimin valmistaudutaan ikääntyneen väestön määrän kasvuun. Ensisijaiseksi tavoitteeksi on ikääntyneiden kotona asumisen tukemisen. Käytän selvitystänne hallitusohjelman ja kansallisen sosiaalialan kehittämisohjelman toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan periaatepäätöstä kansallisesta sosiaalialan kehittämisohjelmasta, jonka olen viemässä valtioneuvoston käsittelyyn elokuussa.
Selvityshenkilöt esittävät, että ministeriö käynnistäisi valtakunnallisen kotona asumista tukevan kehittämisohjelman. Hankkeen tavoitteena olisi koordinoida ja edistää eri toimijoiden käynnistämiä uusia toimintamalleja ja kehittämishankkeita kotiin annettavissa palveluissa. Pyrimme ministeriössä käynnistämään tämäntyyppisen hankkeen osana kansallisen sosiaalialan kehittämisohjelman jatkotyötä.
Omaishoidon kehittäminen
Omaishoidon kehittäminen on lähellä sydäntäni. Yhdyn täysin selvityshenkilöiden näkemyksiin, jonka mukaan omaishoitajien asema on tunnustettava ja omaishoidontuki nähtävä osana kotona annettavan palvelun kokonaisuutta. Selvityshenkilöt esittävät, että ministeriö käynnistäisi omaishoidon valtakunnallisen kehittämishankkeen. Ajatus on mielestäni kannatettava ja hanke tulisi ensi suunnata omaishoitajien vapaajärjestelyjen kehittämiseen.
Lakisääteiseen vapaaseen oikeutettuja omaishoitajia on arviolta noin 13 000. Vain noin 70 prosenttia omaishoitajista pitää lakisääteisen vapaansa. Syyt tähän ovat monia. Yksi on se, että joissakin kunnissa ei ole tarjolla muuta korvaavaa hoitoa kuin laitoshoitoa. Tällä hetkellä noin 60 prosenttia hoidosta järjestetään laitoshoitona. Omaishoitajien ja hoidettavien kannalta kotihoito vapaan aikana olisi monissa tapauksissa järkevin ja inhimillisin vaihtoehto. Tästä syystä kotiin annettavia palveluja tulisi kehittää yhteistyössä järjestöjen ja yksityisten palvelun tuottajien kanssa omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Omaishoidon asiakasmaksut tulisi olla kohtuullisia niin, että omaishoitajat todella voisivat pitää vapaapäivänsä. Näiltä osin olisi syytä muuttaa asiakasmaksuja koskevaa lainsäädäntöä. Ministeriössä selvitellään, kuinka omaishoitajien asemaa ja vapaajärjestelyjä voidaan parantaa ja tarvittavat muutosesitykset annetaan heti selvitysten valmistuttua.
Palveluseteli
Hallitusohjelmassa luvataan, että palvelusetelit otetaan käyttöön kotipalveluissa. Sosiaali- ja terveterveysministeriössä ollaan valmistelemassa muutoksia sosiaalihuoltolakiin ja lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syyskuussa, jolloin kunnat voisivat ottaa setelin käyttöön ensi vuonna.
Palvelusetelillä voidaan lisätä vanhusväestön mahdollisuuksia selviytyä itsenäisesti kotona ja hallita omaa elämäänsä. Palvelusetelillä pyritään siihen, että asiakas saisi palvelunsa kotiin vaivattomammin, joustavammin ja omien tarpeidensa mukaisesti. Seteli on uusi palvelujen järjestämistapa muiden vaihtoehtojen rinnalla, varsinkin vanhustenhuollossa. Sillä ei ole tarkoitus luoda uusia palvelujen järjestämisvelvoitteita kunnille.