Hyppää sisältöön
Media

Ministeri Hyssälä omaishoidon kehittämisestä

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 30.3.2004 7.00
Puhe -

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälän mukaan omaishoitoa kehitetään tällä hallituskaudella. Nyt omaishoitajia on 300 000, heistä 26 000 henkeä saa kunnallista omaishoidon tukea. Voidaan olettaa, että tulevaisuudessa yhä useampi sekä hoidettavista että heidän omaisistaan valitsee omaishoidon, jos se on realistinen vaihtoehto. Eduskunta on toistuvasti kiinnittänyt huomiota omaishoidon uudistamistarpeeseen, ministeri sanoi ottaessaan vastaan selvityshenkilö Elli Aaltosen selvitystyön Helsingissä tiistaina 30. maaliskuuta.

Ministerin mukaan tämän hallituksen aikana keskitytään kahteen asiaan: kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon perusrahoituksen turvaamiseen ja palvelujen parantamiseen. Näistä hyötyy omaishoito. Lisärahoitus vaikuttaa Hyssälän mukaan siihen, että omaishoitajien asemaa voidaan parantaa.

Tänä vuonna kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus nousi edellisen vuoden 28,06 prosentista 31,82 prosenttiin. Korotus lisäsi kuntien valtionosuuksia yli 416 miljoonalla eurolla ja seuraavan neljän vuoden aikana valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus tuo sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisää noin 290 miljoonaa euroa. Lisäksi raha-automaattiyhdistys on myöntänyt tälle vuodelle avustusta yli sadalle omaishoitohankkeelle lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Sosiaalihuollon hankkeesta rahaa on saatavissa vielä lisää. Tänä vuonna valtionosuuksia myös korotettiin 10 miljoonalla eurolla kotipalvelujen lisäämiseksi palvelusetelin avulla, ministeri Hyssälä muistutti.

Hallitus antaa lähiaikoina eduskunnalle lakiesityksen, jolla edistetään omaishoitajien taloudellisia mahdollisuuksia lakisääteisten vapaapäivien pitämiseen. Ehdotuksen mukaan sijaispalveluista voidaan periä enintään 9 euron maksu vuorokaudessa.

Ministeri Hyssälä on tyytyväinen, että hallituksella on nyt perusteellinen selvitys ja selkeä esitys, jossa omaishoito esitetään kiinteäksi osaksi palvelujärjestelmää, kuten hallitusohjelmakin edellyttää. Omaishoidon kattavuuden nostaminen ja omaishoidon tukien kehittäminen edellyttävät lisäresursseja. Kustannusvaikutuksia arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon se, kuinka paljon omaishoito vähentää tarvetta yhteiskunnan tarjoamaan hoivaan.

Hallituksen tehtävänä on nyt arvioida, kuinka omaishoidon kehittämisessä edetään tällä ja seuraavalla vaalikaudella ja kuinka valtiontaloudesta löytyy liikkumavaraa omaishoidon kehittämiseen. Omaishoitajien asemaa kannattaa parantaa ja lisätä omaishoitoon kohdennettuja voimavaroja. Näin luomme puitteita vastata ikäihmisten toiveeseen saada asua kotona mahdollisimman pitkään. Samalla pystymme hallitsemaan tilannetta tulevaisuudessa myös taloudellisessa mielessä. Omaishoidon kehittämisen vaihtoehtona on julkisten vanhuspalvelujen laajentaminen tai vastuun siirtäminen yksilöille itselleen. Kysymys on myös valinnanvapauden ja vaihtoehtojen lisäämisestä.

Liisa Hyssälä
Sivun alkuun