Ministeri Hyssälä neuvolatoiminnasta
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä pitää tärkeänä, että neuvoloiden toimintaedellytyksistä pidetään huolta. Sisällöllisesti tärkeää on kehittää erityistukea tarvitsevien lasten ja vanhempien varhaista auttamista, perheiden terveyttä edistäviä toimintatapoja sekä vanhemmuuden tukemista. Yhtenä keinona suositellaan vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen tukemista kaikessa lastenneuvolatyössä. Hyvien kiintymyssuhteiden tukeminen on tärkeätä kaikessa lasten parissa tehtävässä työssä, peruspalveluministeri Liisa Hyssälä sanoi puhuessaan Lastensairaanhoitajapäivillä Turussa torstaina 29. syyskuuta.
Imetys on eräs keskeinen lasten hyvinvointiin vaikuttava seikka. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee tänä syksynä viisivuotisvälein toistettavan valtakunnallisen imetysselvityksen tulokset.. Uudet tutkimustulokset kertovat rintamaidon myönteisistä vaikutuksista jopa lasten ylipainoon ja veren rasva-arvoihin. Suomen imetysluvut ovat jääneet jälkeen muista pohjoismaista. Siksi on hyvin todennäköistä, että meidän on mahdollista tehostaa imetysohjausta neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa.
Lasten ja nuorten terveyden edistämistä on tarpeen tehostaa kansallisella tasolla. Lasten terveyden edistämiseksi kuntien tulee ottaa terveysnäkökohdat huomioon kaikissa toiminnoissaan ja tehdä myös yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Kansanterveyslain muutos, jossa täsmennetään kuntien terveydenedistämistehtävää, on annettu eduskunnalle kesällä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on menossa useita hankkeita perhepolitiikan kehittämiseksi ja lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Niistä mainittakoon hallituksen perhepoliittisen tavoite- ja toimintaohjelman valmistelu, perheiden taloudellisen toimeentulon parantaminen sekä perheen ja työn yhteensovittaminen. Lastensuojelulain uudistamisen tavoitteena on saada lapsi työskentelyn keskiöön, tehostaa ehkäisevää lastensuojelua ja kehittää lapsen ja vanhemman oikeusturvaa päätöksenteossa. Syksyllä työnsä aloittaneen lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on muun muassa arvioida lapsen edun ja oikeuksien toteutumista ja seurata lasten ja nuorten elinolosuhteita. Tärkeä tehtävä hänellä on myös seurata lainsäädäntöä ja päätöksentekoa ja arvioida niiden vaikutuksia lasten hyvinvointiin.
Osa lapsista voi paremmin kuin koskaan, osalla taas hyvän elämän edellytykset ovat kapeat. Huolestuttavaa on, ettei lasten turvattomuus näytä vähentyneen. Tästä kertovat lastensuojelutiedot, joiden mukaan lasten huostaanottojen määrä on ollut 1990-luvulla nousussa. Olen huolissani 14-15-vuotiaista tytöistämme, jotka kouluterveyskyselyn mukaan ovat selvästi masentuneempia kuin pojat: vuonna 2004 lähes 17 prosentilla tytöistä oli masennusta, pojilla vastaava luku oli 8 %. Poikien itsemurhat ovat hieman vähentyneet vuosina 1995-2004, mutta tyttöjen pikemminkin nousseet. Jo nämä tiedot osoittavat, että lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi meillä on vielä paljon tehtävää.