Ministeri Hyssälä Masto-seminaarissa 31.03.2009

Työurien pidentäminen on ollut viime aikoina paljon esillä julkisessa keskustelussa. Hallitus on päättänyt yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, että työuria on jatkettava kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on kova, sen voi sanoa. Taustalla on väestömme ikääntyminen ja siihen haasteeseen vastaaminen. Se edellyttää työurien pidentämisestä sekä alku- että loppupäästä. Tämä tähtäin on keskeisesti mukana sosiaaliturvan uudistuksessa, eläkejärjestelmän toimivuuden arvioinneissa, työelämän kehittämisessä kuin myös palvelujärjestelmän kehittämisessä.

Masto-hanke on siis ajankohtaisempi kuin aiemmin. Masto-hankkeessa tehdään tärkeää työtä niin työurien pidentämiseksi kuin työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Hyvät kuulijat,

Moni parhaassa työiässä oleva on vaarassa syrjäytyä työelämästä sairauden, erityisesti masennuksen vuoksi. Vuonna 2007 Suomessa oltiin noin 2,5 miljoonaa päivää poissa töistä masennuksen takia. Uusia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin tästä syystä 4600 henkilölle. Kaiken kaikkiaan noin 37 000 on ennenaikaisesti eläkkeellä masennuksen perusteella. Täällä Uudellamaalla masennusperusteisten eläkkeiden alkavuus on Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan maan keskitasoa matalampi.

Suuri huoli on, että masennuksen vuoksi alkaneiden eläkkeiden lukumäärä on 1990-luvun puolivälin jälkeen lähes kaksinkertaistunut. Jonkinlaista tasaantumista kasvun suhteen saattaa kuitenkin olla tapahtumassa: Eläketurvakeskuksen tuoreiden tietojen perusteella vuonna 2008 masennuksen vuoksi alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrä näyttäisi ainakin yksityisellä sektorilla hiukan vähentyneen edelliseen vuoteen verrattuna.

Hyvät kuulijat,

Masennusperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen ja masennuksen ehkäisy vaatii meiltä kaikilta erityistä huomiota ja tarttumista asiaan. Tästä syystä laaja-alainen Masto-hanke on käynnistetty runsas vuosi sitten. Mukana ovat keskeiset hallinnonalat, työmarkkinajärjestöt ja kolmas sektori.

Hankkeessa keskitytään työhyvinvointia edistäviin käytäntöihin, varhaiseen tukeen työpaikoilla ongelmien ilmaantuessa sekä työssä jatkamista edistävään monipuoliseen hoitoon ja kuntoutukseen. Onnistuminen edellyttää uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvat ovat useimmiten naisia, noin 50-vuotiaita, hyvin koulutettuja. Heillä olisi vielä 15 vuotta työelämässä jäljellä. Tämänikäisten naisten masennuksesta aiheutuvat eläkkeet ovat viime vuosina olleet kasvussa. Huolestuttavaa on, että 2000-luvulla myös alle 30-vuotiaiden nuorten masennuksesta johtuva työkyvyttömyys on merkittävästi lisääntynyt.

Hyvät seminaariin osallistujat,

Masto-hankkeen toimintaohjelman keskeinen sanoma liittyy työpaikkojen ja terveydenhuollon käytäntöjen ja toiminnan kehittämiseen. Työympäristössä tarvitaan positiivisia muutoksia, panostuksia työn sujuvuuteen ja parempaan johtamiseen sekä suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä, kaikkien ja kaiken ikäisten työntekijöiden työpanoksen arvostamista.

Tutkimukset osoittavat, että valtaosa ihmisistä haluaa tehdä työtä toimintakykyä rajoittavista sairauksista huolimatta. Toinen puoli on, että hyvä työ voi vahvistaa mielenterveyttä. Vaikka työpaikalla kaikilla on mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa työolojen kehittämiseen, suurin vastuu ja parhaat vaikutusmahdollisuudet on kuitenkin yritysten johdolla ja esimiehillä.

Työterveydestä, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen on otettava osaksi yritysten arkista työtä. Ongelmiin pitää tarttua ripeästi. Kaikkien esimiesten ja työtoverien asia on välittäminen, ajoissa ongelmiin havahtuminen ja ennen kaikkea - niihin tarttuminen. Työpaikalla voi tuntua vaikealta tarttua työntekijän heikentyneeseen työssä suoriutumiseen. Niin kuitenkin pitää tehdä. Masennus on sairaus sairauksien joukossa ja siitä toivutaan. Kerran masentunut, aina masentunut - tällaisesta ajattelusta ja leimaamisesta on päästävä eroon.

Hyvät seminaariin osallistujat,

Mitä pitempään työntekijä on poissa työstä sairauden vuoksi, sitä vaikeampaa on työhön paluu. Siksi kannattaa toimia siten, että tarpeettoman pitkiltä sairauspoissaoloilta vältytään. Pitkittyvä työkyvyttömyys ja työelämästä syrjäytyminen on ihmisen itsensä ja hänen läheistensä kannalta ikävää ja epäoikeudenmukaista. Masennustiloista johtuvaa työkyvyttömyyttä kannattaa torjua myös taloudellisista syistä, koska eläkkeelle masennuksen vuoksi joutuvilla olisi yleensä vielä paljon työvuosia jäljellä. Työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissaoloista aiheutui vuonna 2007 yhteensä 600 miljoonan euron kustannukset.

Vuoden 2007 alusta osasairauspäiväraha on ollut käytettävissä madaltamaan työhön paluun kynnystä. Toistaiseksi tätä mahdollisuutta on käytetty odotettua vähemmän. Osasairauspäivärahaan on suhtauduttu pääosin myönteisesti, mutta kehittämistarpeita on ilmennyt.

Jotta työhön paluu voisi tapahtua mahdollisimman nopeasti, osasairauspäivärahaa koskevia säännöksiä tulee muuttaa siten, että sen edellytyksenä nyt oleva 60 päivän karenssi lyhenee yhdeksään päivään. Näin mahdollistetaan paremmin osa-aikainen työskentely omien voimavarojen mukaisesti. Aion antaa asiaa koskevan lakiesityksen tämän kevätkauden aikana ja uudistuksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Kelan ja Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin osasairauspäivärahaa saaneiden työntekijöiden kokemuksia. Myönteistä oli se, että työjärjestelyt työpaikoilla olivat yleensä sujuneet hyvin. Kuitenkin löytyi myös sellaisia kokemuksia, että työn määrää ei oltu vähennetty työajan lyhentämisestä huolimatta. Lainmuutos ei siis yksinään riitä. Lisäksi tarvitaan kehittämistoimia työpaikkatasolla. Vetoankin, että myös työpaikat tulevat laajasti mukaan parantamaan osasairauspäivärahan edellytyksiä, niin että asteittain työhönpaluu olisi mahdollista. Millaiset ovat meidän työyhteisömme pelisäännöt tukea osatyökykyistä? Näitä pitää työpaikoilla yhdessä pohtia.
Voi aiheellisesti kysyä, eikö työyhteisöissämme ole tilaa osatyökykyisille, emmekö osaa yhdistää ihmisten työkykyä, voimavaroja ja työelämän tarpeita keskenään.

Hyvät kuulijat,

Masto-hankkeen toimintaohjelmassa on nostettu osasairauspäivärahaan liittyvän lainmuutostarpeen lisäksi esiin myös toinen lainmuutostarve, jonka tavoitteena on työssä jatkamisen tukeminen. Tämä liittyy Kelan tukemaan psykoterapiakuntoutukseen.

Psykoterapialla on oma osuutensa sekä masennuksen hoidossa että kuntoutuksessa. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia. Kaikilla masennuspotilailla tulisi olla mahdollisuus saada tarvitsemaansa vuorovaikutuksellista hoitoa jo siinä vaiheessa, kun työ- ja toimintakyky ei ole vielä heikentynyt. Tarvittaessa hoidon kokonaisuuteen pitää kuulua myös Käypä hoito -suositusten mukainen muutaman kuukauden lyhytterapiajakso.

Kela tukee nykyisin psykoterapiaa harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Se täydentää kunnille kuuluvaa lakisääteistä mielenterveyspalveluiden järjestämistä. Hallituksen politiikkariihessä tekemä päätös siirtää Kelan harkinnanvarainen psykoterapiakuntoutus järjestämisvelvollisuuden piiriin parantaa osaltaan masennuskuntoutujien työhön paluun edellytyksiä. Päätös sai vahvistuksen hallituksen kehysriihessä ja uudistus tulee voimaan 2011. Tätä muutosta valmistellaan ministeriössä yhdessä Kelan ja Kuntaliiton kanssa.

Pidän tätä uudistusta merkittävänä. Vuosittainen määräraha ei enää rajoittaisi kuntoutujien määrää. Terapiaa saisivat kaikki sitä tarvitsevat kohderyhmään kuuluvat ja jotka täyttävät kuntoutuksen myöntämisen edellytykset. Näiden terapiapalvelujen tavoitteena on työ- tai opiskelukyvyn palauttaminen tai ylläpitäminen. Näin voidaan hidastaa ja vähentää nuorten ja aikuisten joutumista pois työmarkkinoilta mielenterveydellisten syiden takia.

Arvoisat kuulijat,

Hyvä työ jättää riittävästi voimavaroja myös muuhun arkiseen elämään, lapsista, läheisistä ja omasta jaksamisesta huolehtimiseen. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on noussut entistä tärkeämmäksi haasteeksi.

Masto-kiertue on käynyt 13 paikkakunnalla ja päättyy tänään tänne Helsinkiin. Tilaisuuksissa on ollut paljon osanottajia, kaikkiaan yli 2000 työelämän toimijaa. Tämä kertoo, että asia on koettu tärkeäksi ja otettu tosissaan. Teidän kaikkien osaamista, kokemuksia ja työpanosta tarvitaan, jotta saamme kehitettyä suomalaista työ- ja arkielämää hyvinvointia ja mielenterveyttä aidosti tukevaksi.

Haluan kiittää Uudenmaan työsuojelupiiriä, jonka kanssa Masto-hanke on järjestänyt tämän tilaisuuden.

Toivotan teidät kaikki tervetulleiksi seminaariin. Antoisaa seminaaripäivää!