Hyppää sisältöön
Media

Ministeri Hyssälä Lääkäripäivillä

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 4.1.2004 14.00
Puhe -

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä nosti Lääkäripäivien avajaisissa Helsingissä 4. tammikuuta esiin mm. hoitoon pääsyn ja terveyskeskusten toiminnan.

Hyssälä sanoi, että keskustelussa hoidon saatavuudesta on kaksi toistuvaa teemaa. Toinen on priorisointi, potilasvalinta, jota kierretään kuin kissa kuumaa puuroa. Toisaalta sitä vaaditaan, toisaalta kartetaan vaarallisena. Joku muu saisi tehdä päätökset ja ottaa kritiikin vastaan. Lääkärit kuitenkin tietävät, että jokainen hoitopäätös on priorisointipäätös, ministeri muistutti. Joku leikataan aina ensin, toiselle potilaalle taas konservatiivinen hoito voi olla paitsi parempi, myös edullisempi.

Toinen keskustelunaihe on voimavarat. Yleinen näkemys tuntuu olevan, että jonot voidaan poistaa, kunhan vain rahaa löytyy. Kuitenkin kansainväliset ja kotimaiset kokemukset osoittavat, että jonot eivät lyhene ainakaan pysyvästi yksittäisillä projekteilla tai pelkästään rahaa lisäämällä. Tarjonta lisää kysyntää, myös terveydenhuollossa.

Tutkimukset ja kokemukset sekä Suomesta että muista maista kertovat, että eri maiden ja eri sairaanhoitopiirien väliset erot toimenpiteiden määrissä eivät selity sairastavuudella, vaan hoitoon valinnan, hoitokriteereiden eroilla, sekä erilaisilla hoitokulttuureilla ja käytännöillä. Suomi on hyvin yhtenäinen maa, mutta meilläkin on sairaanhoitopiiristä toiseen viisin - jopa kymmenkertaisia eroja toimenpiteiden määrässä. Kyse ei voi olla epidemiologiasta, vaan erilaisista hoitokriteereistä, Hyssälä sanoi.

Ministeri kertoi, että 5. tammikuuta työnsä luovuttava, professori Mats Brommelsin johtama hoitoon pääsyä ja jononhallintaa selvitellyt työryhmä näkee avainasiana hoitoon pääsyssä sen, että koko maassa määritellään ja sovitaan valtakunnallisesti, millä kriteereillä potilaita hoidetaan ja miten heitä hoidetaan. Hyssälä painotti kuitenkin, että edelleenkin lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja hoidosta. Tämä tosiasia ei muutu, vaikka yhtenäisistä hoitokäytännöistä sovittaisiinkin. Yhtenäisiä hoitoindikaatioita ei ole syytä pelätä, niiden taustalla on vankka tutkimukseen ja kokemukseen perustuva näyttö.

Uusia malleja terveyskeskusten toimintaan

Terveyskeskuksia tarkastellessaan Hyssälä totesi, että sielläkään toimintaa ei ratkaise pelkästään raha. Joistakin kunnista on tullut viestiä, että rahallakaan ei terveyskeskuslääkäriä löydy, ei vakinaiseen virkaan eikä keikkalääkäriksi.

Ministeri mainitsi ratkaisumalleja, joita Kansallisessa terveyshankkeessa on jo osin kokeiltu ja havaittu toimiviksi: kuntien välisen yhteistyön lisäämisen erityisesti haja-asutusalueilla, laboratorio- ja kuvantamispalvelujen kehittämisen, koulutuksen, henkilöstörekrytoinnin ja työjärjestelyjen parantamisen. Lisäksi on tuotava entistä enemmän tutkimusmahdollisuuksia ja tutkijakoulutusta terveyskeskuksiin.

Hyssälä otti esille myös terveyskeskusten yrittäjämallin, jota on esitetty yhdeksi ratkaisuksi lääkärien saamiseksi terveyskeskuksiin Tanskan ja Norjan mallien mukaan. Yksittäiset lääkärit ja eräät kunnat ovat ilmaisseet kiinnostusta asiaan. Meillä on hyvä ja kattava terveysasemaverkko, ja sitä voisi hyödyntää nykyistä paremmin sen sijaan että ruvettaisiin rakentamaan uusia seiniä. Hyssälä sanoi, että ministeriössä selvitetään, olisiko mahdollista hyödyntää yrittäjyyttä terveyskeskusten sisällä niin, että siellä olevat tukipalvelut ja henkilökunta voisivat olla toiminnassa mukana.

Osaajien rekrytoinnissa on olennaista, löytyykö yrittäjyyteen aitoa halua. Yrittäjämallia ei ole tarkoitus kehittää väliaikaiseen tai keikkatyyppiseen työhön. Lääkäriyrittäjän pitäisi olla yleislääketieteen erikoislääkäri. Yrittäjälääkärin työssä on myös korostettava terveyden edistämistä ja ehkäisevää toimintaa, ministeri muistutti ja totesi, että ennen mahdollisten kokeilujen alkua on selvitettävä myös yrittäjälääkärin asema verotuksen ja eläketurvan suhteen.

Hyssälä korosti, että mahdollinen, muutamassa terveyskeskuksessa kokeiltava yrittäjämalli ei estä muuta terveyskeskusten kehittämistä. Terveyskeskusten työtä voidaan kehittää monella tavoin, kuten lisäämällä joustavia työaikoja, jakamalla työtä lääkärien ja hoitajien kesken sekä työparitoiminnan avulla.

Ministeriö on käynnistänyt terveyskeskusten toimintaa koskevan kyselyn. Sen tulokset analysoidaan ministeriössä jokaisen terveyskeskuksen osalta. Niitä käytetään hyväksi, kun ministeriön ja Kuntaliiton virkamiehet alkavat tammikuussa sairaanhoitopiireittäiset terveyskeskuskierroksensa. Tarkoituksena on saada käsitys terveyskeskusten toiminnasta ja yhteistyössä etsiä räätälöityjä ratkaisuja ongelmiin.

Ministerin puheessa mainituista tapahtumista on järjesttään tiedotustilaisuudet seuraavasti:

Hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa selvittänyt työryhmä jättää mietintönsä peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle 5.1.2004 klo 8.30 – 9.30. Samassa yhteydessä pidetään tiedotustilaisuus. Paikka on Lääkäripäivien johdosta Messukeskus, kongressisiipi, 2. kerros, huone C 5. Lääkäripäiville tulevilta toimittajilta vaaditaan lehdistökortti.

Ministeri Hyssälä pitää tiedotustilaisuuden 12.1. alkavasta terveyskeskuskierroksesta. Tilaisuus alkaa 9.1.2004 klo 13.00 Säätytalon salissa 3.

Sivun alkuun