Ministeri Hyssälä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tärkein lähtökohta on hyvinvointipalveluiden turvaaminen voimakkaan rakennemuutoksen Suomessa. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä korostaa sellaisen rakenteellisen uudistuksen tarvetta, joka mahdollistaa joustavat palveluketjut, monipuoliset palvelujen tuottamistavat, uuden teknologian tehokkaan hyödyntämisen, hyvien käytäntöjen leviämisen sekä ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistumisen. Tarve uudistukseen on erityisen voimakas sosiaali- ja terveyspalveluissa, joihin väestön vanheneminen, teknologian nopea kehitys, työvoimapula kuin myös muuttoliike aiheuttavat suurimmat muutostarpeet. Ministeri Hyssälä puhui tiistaina 11. lokakuuta Porissa.
Eräs sysäys uudistukselle oli se, että erikoissairaanhoidon menot kasvoivat kunnissa hallitsemattomasti vuosi vuoden jälkeen. Hyssälän mielestä uudistuksella on pystyttävä vaikuttamaan merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannuskehitykseen, ja perusterveydenhuollon parempaan koordinaatioon, muutoin se on turha. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta viedään harhapoluille, jos puhutaan pelkästään kuntarakenteesta, vaikka kuntien määrääkin on ennakkoluulottomasti arvioitava. Meillä on jo nyt vahvoja kuntayksikköjä, joilla on laaja väestöpohja. Pelkkä suuruuden ekonomia ei tuo ratkaisua, jos perusongelmaan ei puututa. Päähuomio on siirrettävä koko palvelujärjestelmän perusteelliseen uudistamiseen.
Ministeri Hyssälän mielestä aluevaiheen pohdinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, millä tavoin kullakin alueella on tarvetta tehostaa kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävää toimintaa. Tämä on ydinasia ikääntyvässä väestössämme. Kolmea muutosmallia on arvioitava myös tästä näkökulmasta. Mikään palvelujärjestelmä, hallintomalli tai rahoituskeino ei ratkaise lääkekustannusten ja muiden sosiaali- ja terveysmenojen nousua, ellei myös meidän jokaisen omaa vastuuta omasta ja lähimmäisen hyvinvoinnista tueta.