Ministeri Hyssälä: Kunnilla avaimet terveyden edistämiseen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen kehittäminen on tulevina vuosina entistä tärkeämpää. Kuntien johdon ja valtuustojen on otettava kokonaisvastuu terveyden edistämisestä. Riippumatta siitä, miten kuntien palvelut organisoidaan, peruskunnissa tai yhteistoiminta-alueina, väestön hyvinvointitarpeet on tuotava kuntasuunnitteluun ja päätöksentekoon taloushaasteiden rinnalle. Terveyden edistämisen tavoitteet on tuotava näkyviksi eri hallinnonalojen suunnitelmissa ja perustehtävissä. Käytettävissä olevat voimavarat on saatava hyvinvoinnin kannalta tehokkaaseen käyttöön, totesi peruspalveluministeri Liisa Hyssälä terveyden edistämisen haasteista 23.1. Terve kunta –päivillä Paasitornissa, Helsingissä.
Terveyden edistäminen on ollut keskeisesti esillä nykyisen hallituksen toimissa, joilla on mm. uudistettu kansanterveyslakia, järjestetty laaja terveyden edistämisen aluekierros ja nostettu Terveys kaikissa politiikoissa Suomen EU:n puheenjohtajuuskauden terveyssektorin pääteemaksi. Terveyden edistäminen on ollut vahvassa myötätuulessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on kysymys siitä, miten kunnassa ja alueellisesti parannetaan kuntalaisten elinoloja, elinympäristöä, koulutusta, perheiden toimeentuloa ja omia voimavaroja, yhteisöllisyyttä ja elämänhallintaa ja miten palvelujärjestelmä kykenee vastaamaan kuntalaisten terveystarpeisiin. Näiden asioiden tulisi olla keskeisiä ministeri Hyssälän mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Johtamisjärjestelmän kannalta on tärkeää se, että palvelurakenne tukee ja mahdollistaa eri hallinnonalojen yhteistoiminnan. Terveyden edistäminen ei siis ole yksin terveydenhuollon tehtävä. Hyssälä muistutti, että vastuu terveyden edistämisestä säilyy kunnilla silloinkin, kun ulkoistetaan. Kuntien on huolehdittava siitä, että terveyden edistäminen on kirjattu myös ostopalvelusopimuksiin.
Ministeri Hyssälä korosti, että kunnat ovat avainasemassa väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamisessa. Terveyserojen kaventaminen on syytä ottaa yhdeksi toimintaa läpileikkaavaksi tehtäväksi kuntapolitiikassa. Terveyseroihin tulee puuttua kuntapolitiikassa ja kunnallisessa toiminnassa, muutoin kansallinen terveyserojen kaventamisstrategia ei toteudu. Käynnissä olevassa kansallisen strategian valmistelussa tämä on otettu lähtökohdaksi.
Ministeri Hyssälä nosti esille erityisenä huolenaiheena lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä sitä tukevan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon haasteet. Palvelujen järjestämisessä on eroja kuntien ja alueiden välillä ja tämä saattaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Selvitysten mukaan lasten ja nuorten palveluja koskevia oppaita ja suosituksia käytetään operatiivisella tasolla toiminnan suunnittelussa, mutta kuntapäättäjät eivät hyödynnä suunnitelmia strategisessa ja voimavarasuunnittelussa kovinkaan paljon. Kunnissa tuleekin kiinnittää nyt erityistä huomiota lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja näitä tukevien palveluiden kehittämiseen.