Ministeri Hyssälä Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus -seminaarissa
Yksityissektorin merkitys kasvaa tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Siksi julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin kumppanuus vaatii avointa pohdintaa eri toimijoiden roolista, arvioi peruspalveluministeri Liisa Hyssälä. Ministeri Hyssälä puhui sosiaali- ja terveysministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhteisessä Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus -seminaarissa Helsingissä 15. kesäkuuta.
Monet kehitystrendit luovat uusia mahdollisuuksia yrittäjyydelle sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla. Tulevassa kehityksessä on monia asioita, jotka koskevat sekä julkisia että yksityisiä tuottajia. Asiakkaiden tulo- ja varallisuustaso on oleellisesti parempi kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Mikäli talouskasvu jatkuu, tulo- ja varallisuustason nousu jatkuu edelleen. Samalla asiakkaat ja potilaat ovat yhä koulutetumpia, vaativampia ja kiinnittävät entistä enemmän huomiota palvelujen toimivuuteen ja laatuun. Pitemmällä aikavälillä yksityisen sektorin tuottajien määrä kasvaa. Ikääntyneen väestön tarvitsemat moninaiset palvelut ovat nopeasti kasvamassa ja syntyy myös markkinaehtoista toimintaa, arvioi ministeri.
Kilpailuttamisen osaamisessa on ollut toivomisen varaa sekä tilaaja- että tuottajapuolella. Sen parantamiseksi on kuitenkin tehty töitä ja se onkin parantunut. Kilpailu pakottaa arvioimaan kustannustekijät uudelleen. Kilpailu voi siis olla hyvinvointipolitiikan tehokkuutta edistävä keino.
Julkisten palvelujentuottajien osuus sosiaali- ja terveysalan kustannuksista ja henkilöstöstä on liki 80 prosenttia. Loput 20 prosenttia jakautuu yksityisten palvelujentuottajien eli yritysten ja järjestöjen kesken. Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia on kyllä paljon, mutta ne ovat usein pieniä, muutaman henkilön varassa toimivia. Tämä on osaltaan vaikuttanut kuntien varovaisuuteen palvelujen ostamisessa. Yksityisen sektorin tuottajien merkityksen kasvu on kuitenkin jo alkanut. Vuosina 1997-2002 yksityisiltä ostettujen osuus kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttökustannuksista nousi 4,5 prosentista 6,6 prosenttiin.
Osaaminen tulee olemaan myös hyvinvointisektorilla kansallisen kilpailukyvyn edellytys. Tarvitsemme niin hyvinvointisektorilla kuin elinkeinopolitiikassa korkeatasoista koulutusta, jossa yhdistyy ammattitaito, sosiaalinen vastuuntunto sekä taloudellisten asioiden tuntemus. Näin onnistumme muuttamaan paranevan työ- ja toimintakyvyn paremmaksi työllisyydeksi ja taloudellisemmiksi hoitoratkaisuiksi.