Ministeri Hyssälä Eläkefoorumissa 28.4.2009

Toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi Eläkefoorumiin, joka kokoontuu nyt kolmannen kerran. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut tämän foorumin lisätäkseen vuoropuhelua eläkeasioista eri toimijoiden välillä. Tänä keväänä keskustelua eläkkeiden ympärillä on käyty paljon muuallakin kuin virallisilla areenoilla. Ja hyvä niin. Keskustelun vilkkaus kertoo, että eläketurva aiheena on kiinnostava. Julkisuudessa käydyn keskustelun sävy on välillä ollut kiivaampaa ja välillä maltillisempaa. Mutta samaa mieltä voidaan olla ainakin yhdestä asiasta: Tietoisuus eläkejärjestelmään kohdistuvista tulevaisuuden haasteista on yhteiskunnassa lisääntynyt.

Nykyinen talouskriisi aiheuttaa monin tavoin haasteellisemman tilanteen palvelujen turvaamisessa ja sosiaaliturvan kehittämisessä kuin osaamme nyt kuvitellakaan. Syvä taantuma vaikeuttaa huomattavasti hyvinvointivaltion rahoitusongelmien ratkaisemista ja ikääntymiseen varautumista. Tänä keväänä olemme nähneet myös sen, kuinka herkästi talouden taantuma heijastuu eläkejärjestelmän rahoitukseen. Ei pelkästään siitä näkökulmasta, mitä tapahtuu eläkerahastoille osakekurssien laskiessa, vaan mitä tapahtuu työllisyydelle, joka on koko eläkejärjestelmän rahoituksen perusta.

Viimeaikoina on käyty vilkasta eläkekeskustelua oikeasta eläkkeelle siirtymisiästä, eläkkeiden rahoituksen riittävyydestä ja ylisuurista eläkkeistä. Eläkeasiantuntijoiden arvioiden mukaan eläkekatto lisäisi eriarvoisuutta ja ei sopisi oikein hyvin suomalaiseen eläkejärjestelmään. Eläkekatosta on kuitenkin syytä keskustella ja tutkia tarkasti, mitä vaikutuksia sillä olisi suomalaiseen työeläkejärjestelmään. Useissa maissa eläkekatto on yleisesti käytössä. On muistettava kuitenkin, että eläkejärjestelmät eroavat toisistaan ja pohjoismaissakin eläkekattoa puhkaisevat erilaiset ammattiliitto- tai ammattikohtaiset lisäeläkkeet ja yksityiset eläkevakuutukset. Toisin sanoen näissä maissa ei ole todellista eläkekattoa. Ne ryhmät, joilla on hyvät neuvotteluasemat, saavat lisäetuja myös eläkkeisiin.

Mielestäni on selvitettävä, onko eläkekattomallille tarvetta suomalaisessa työeläkejärjestelmässä. Plussat ja miinukset. Voidaanko todellisuudessa saavuttaa eläkekatolla tavoiteltua tasa-arvoa eläkkeisiin. Ylisuuret eläkkeet saattavat horjuttaa kansalaisten luottamusta eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuuteen.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää Eläketurvakeskukselta laajaa eläkekattoselvitystä. Tämän jälkeen kolmikantaisesti tulee arvioida, voidaanko eläkekattoa soveltaa suomalaiseen eläkejärjestelmään ja mitä seurauksia sillä olisi. Lähtökohta on, että selvitetään millaisia eläkekattomalleja on käytössä eri maissa ja miten niitä on perusteltu. Mikä merkitys eläkemenon ja eläkemaksun kannalta olisi eri tasoille asetettavalla eläkekatolla. Millaisia perusteluja on eläkekaton puolesta ja vastaan erityisesti oikeudenmukaisuusnäkökulmasta.

Hyvät kuulijat,

Alkukevään polttava työurien pidentämiseen tähtäävä työ on nyt pohdittavana toimitusjohtaja Jukka Rantalan vetämässä työryhmässä. Mukana ovat myös sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön edustajat. Tälle ryhmälle on syytä antaa työrauha.

Tänään suuntaamme keskustelun eläketurvan rahoituksen puolelle ja siihen, miten tilanne on finanssikriisin vaikutuksesta kehittynyt viime foorumin jälkeen meillä ja muualla. Ensin ylijohtaja Tarmo Pukkila alustaa Suomen työeläkejärjestelmän tilanteesta. Sen jälkeen johtaja Matti Leppälä kertoo finanssikriisin vaikutuksista muissa eurooppalaisissa eläkejärjestelmissä. Iltapäivän päättää paneelikeskustelu, jossa kuulemme kansanedustajien näkemyksiä siitä, miltä työeläkejärjestelmän kehittämistarpeet näyttävät eduskunnan suunnalta katsottuna.

Hyvät kuulijat,

Edellinen foorumi pidettiin lokakuun alussa. Silloin finanssikriisin todellinen olemus alkoi hahmottua. Heti foorumin jälkeen näytti siltä, että kansainvälinen rahoitusmarkkinakriisi olisi johtamassa siihen, että yksityisalojen työeläkelaitokset olisivat olleet osakkeiden pakkomyynnin edessä. Syksyn poikkeuksellisessa tilanteessa päädyimme valmistelemaan erittäin pikaisella aikataululla hallituksen esityksen työeläkelaitosten vakavaraisuutta koskevien säännöksien väliaikaisesta muuttamisesta.

Poikkeuslain tavoitteena oli se, että työeläkelaitosten ei tarvitsisi myydä mm. osakkeita vakavaraisuusvaatimusten takia aleneviin kursseihin.

Työeläkejärjestelmän pitäisi pystyä siirtymään poikkeuslain jälkeiseen aikaan vuoden 2010 jälkeen. Aikaa on vähän.

Sijoitusmarkkinat ovat muuttuneet nopeasti ja sijoitustoiminnan instrumentit ovat uudistuneet ja monimutkaistuneet. Nopeasta muutoksesta johtuen myös työeläkevarojen sijoittamista koskevan sääntelyn kehittämistarpeita on syytä arvioida.

Eläkelaitosten sijoittamista koskevat säännöksien tulee tukea työeläkemaksun pitkän aikavälin korotustarpeen pitämistä mahdollisimman alhaisena. Toisaalta säännösten tulisi välttää liiallista riskinottoa ja toisaalta välttää, että säännöksillä ei tarpeettomasti rajoiteta työeläkelaitosten riskinottokykyä epäedullisissakaan olosuhteissa.

Finanssikriisin kestosta ja sen vaikutuksista talouden kehitykseen ei ole varmaa tietoa. Työryhmätyössä tulee arvioida väliaikaisen lain vaikutuksia, voimassaoloajan päättymisen seurauksia ja mahdollisia muutostarpeita. Tavoitteena on joustava siirtyminen pysyvän lainsäädännön mukaiseen tilaan.

Monimutkaistuvat sijoitusmarkkinat edellyttävät sijoitusmarkkinoilta toimivilta, mutta myös valvonnalta vahvaa osaamista asianmukaisia ja riittävän läpinäkyviä menettelytapoja. Näiden tavoitteiden kannalta on arvioitava työeläkesijoittamisen valvontakäytäntöjen mahdollisia kehittämistarpeita.

Meidän on myös laajemmin herätettävä keskustelua siitä, pitäisikö sijoitustoiminnassa painottaa kotimaisuutta. Suomalaisen työeläkejärjestelmän hyvinvointi riippuu ratkaisevasti kotimaisista työpaikoista. Tämä koskee laajemminkin koko sosiaaliturvajärjestelmää. Tällä sektorilla tarvitaan todellakin innovaatioita. Kun näin sanon, mielessäni ei ole ensimmäisenä työeläkevarojen sijoittaminen Suomeen. Mielessäni on innovaatiotoiminnan tukeminen, johon työeläkejärjestelmä voisi osallistua. Kysymys on pitkän aikavälin projektista.

Yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän sijoitussäännöksiä koskeva uudistustyö on alkamassa. Työryhmän asettamisessa näitä asioita pohtimaan on ollut omat haasteensa ja näkemyksiä on jouduttu sovittamaan yhteen. Nyt mielestäni ollaan tilanteessa, jossa vaativa työ voi alkaa. Työ tulee olemaan todellakin haastavaa ja aikataulu asioiden ratkaisemiseksi tiukka. Tästä syystä toivonkin, että koettujen käynnistämisvaikeuksien jälkeen työssä edettäisiin reippaalla vauhdilla. On muistettava ja otettava huomioon se, että merkitykseltään eläkejärjestelmä on kansalaisten kannalta mitä tärkein sosiaalipoliittinen kysymys.

Eläke on sosiaaliturvaa. On tärkeää, että työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamista pohtii laaja, yhteiskunnan eri tahoja edustava ryhmä etenkin kun finanssi- ja talouskriisin seurauksena työeläkemaksuun kohdistuu aikaisempaakin suurempi nousupaine.

Arvoisa foorumiväki,

Eläkejärjestelmämme kestävyyden tukipilarit ovat työllisyyskehitys ja talouskasvu, eläkevarojen onnistunut sijoittaminen sekä myös maltillinen eläkemenokasvu. Eläkkeensaajan näkökulmasta on turvallista tietää, että lakisääteinen järjestelmä takaa eläkkeensaajalle eläkkeen kaikissa oloissa ja eri toimijat ovat tähän sitoutuneet. Tämän päivän aihe talouskriisin vaikutuksista eläkejärjestelmän rahoitukseen on mitä ajankohtaisin ja tästä näkökulmasta tärkeä.