Ministeri Hyssälä Apteekkitavaratukkukauppiaat ry:n vuosikokouksessa
Arvoisat kokousvieraat, hyvät kuulijat
Apteekkitavaratukkukauppiaat ry on hyvä esimerkki pienestä, mutta hyvin toimivasta yhdistyksestä. Tietojeni mukaan Apteekkitavaratukkukauppiaat ry on perustettu vuonna 1936 ja takana on siis toimintaa jo yli 70 vuotta. Olen kuullut, että olisitte maailman vanhin lääketukkukauppayhdistys. Pitkän toimiajan perusteella voidaan oikeutetusti sanoa, että olette osanneet hyvin vastata lääkealan ja lääkehuollon haasteisiin eri aikajaksoina. Lämpimät onnittelut teille tästä.
Lääkehuollolla tarkoitetaan lääkkeiden hankintaa, käyttökuntoon saattamista, valmistusta, varastointia, toimittamista sekä lääkeinformaation antamista lääkkeitä käyttäville sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille, esimerkiksi osastoille ja poliklinikoille tai potilaille. Lääkehuollon toimintayksiköitä ovat avohuollon apteekit, sairaala-apteekit, lääkekeskukset, lääketehtaat ja lääketukkukaupat. Lääkehuolto on siis oleellinen osa yhteiskuntamme terveydenhuoltopalveluita.
Lääkehuollon yksiselitteisenä tavoitteena on turvata väestölle tarpeelliset lääkkeet kohtuullisin kustannuksin. Ongelmista huolimatta olemme päässeet tähän tavoitteeseen suhteellisen hyvin ja meillä Suomessa on monta syytä olla ylpeitä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Lääkepolitiikka 2010 -asiakirjan mukaan Suomen lääkehuollon vahvuuksia ovat hyvä turvallisuustaso, kattava lääkehuolto avohuollossa ja laitoksissa sekä kohtuullinen lääkkeiden kokonaiskäyttötaso muihin teollistuneisiin maihin verrattuna. Vaikka asiakirja julkaistiin vuonna 2003, voinemme edelleen yhtyä näihin näkemyksiin. Tiedämme kuitenkin, että lääkehuoltoon kohdistuu entistä enemmän haasteita. Odotettavissa on, että lääkkeiden kulutus ja käyttö sekä lääkekustannukset tulevat kasvamaan väestön ikääntymisen, lääkehoitojen kehittymisen ja uusien lääkkeiden sekä lääkkeillä hoidettavien sairauksien lisääntymisen myötä.
Lääkkeiden saatavuus Suomessa on hyvä ja meillä on varsin toimiva ja tiheä apteekkiverkosto. Suomessa oli tämän vuoden alussa runsaat 800 apteekkia, mikä tarkoittaa, että Suomessa on apteekkitoimipiste 6 600 asukasta kohti. Apteekkiverkosto on Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa tiheämpi. Tulevaisuudessa yksi keskeisiä haasteita on kuitenkin turvata apteekkitoiminta myös pienillä paikkakunnilla. Tämä on otettu huomioon lääkelain muutosesityksessä, jossa ehdotetaan muun muassa sivuapteekkien määrän rajoituksen poistamista ja lääkekaappien perustamisen vapauttamista syrjäseuduilla. Näemme hyvin tärkeänä, että apteekkitoiminta turvataan myös pienten väestömäärien paikkakunnilla ja että lääkkeiden saatavuus taataan myös syrjäseutujen asukkaille.
Lääkelogistiikka toimii Suomessa hyvin. Lääkkeiden jakelu on kaikissa portaissaan luvanvaraista ja valvottua toimintaa. Lääkkeet ja lääkkeiden kuljettaminen ja varastointi vaativat sellaista käsittelyä ja tietotaitoa, jota ei tunneta tukkukaupan muilla aloilla. Alalla toimiminen vaatii tarkkuutta, joustavuutta, pedanttisuutta sekä lakien ja määräysten tarkkaa tuntemista ja noudattamista. Suomessa lääkkeen tarvitsija saa lääkkeensä yleensä saman päivän aikana. Tutkimusten mukaan apteekkien toimitusvarmuus on pysynyt viime vuodet tasaisesti 99 prosentin tuntumassa, eli lääke saadaan toimitettua saman työpäivän aikana keskimäärin 99 tapauksessa sadasta. Jotta lääke voidaan toimittaa asiakkaalle, tulee se ensin toimittaa apteekkiin. Eli tutkimuksen perusteella voimme sanoa, että lääkejakelijat ovat hoitaneet tonttinsa hyvin.
Ongelmiakin lääkehuollossamme toki löytyy. Olemme kaikki tietoisia lääkkeiden suurista kustannuksista. Vuonna 2006 olivat lääkekustannukset noin 2 miljardia euroa ja niiden osuus terveydenhuollon kokonaismenoista hiukan alle 20%. Pessimististen ennusteiden mukaan lääkekustannusten on arvioitu nousevan vuoteen 2015 mennessä yli 3 miljardiin euroon ja arvellaan myös, että lääkemenot ylittäisivät silloin perusterveydenhuollon kustannukset.
Olemme tarmokkaasti pyrkineet vähentämään lääkekustannuksia. Tämän vuoden huhtikuussa otettiin käyttöön viitehintajärjestelmä, jolla pyritään edistämään edullisimpien vaihtokelpoisten lääkevalmisteiden käyttöä ja lisäämään lääkeyritysten välistä kilpailua . Viitehintajärjestelmän avulla arvioidaan saavutettavan vuosittain noin 85 miljoonan euron kokonaissäästö lääkekustannuksiin. Näistä säästöistä 33 miljoonaa euroa arvioidaan kohdistuvan potilaan suoriin lääkekustannuksiin ja 52 miljoonaa euroa sairausvakuutuksen korvauskustannuksiin.
Oikein toteutetun lääkehoidon merkitys ihmisen terveyden ja toimintakyvyn kannaltakasvaa koko ajan. Lääkkeet ja lääkehoito ovat olennainen osa tämän päivän terveyden- ja sairaanhoitoa. Lääkkeiden avulla voidaan ehkäistä ja parantaa sairauksia, lievittää oireita. Tehokkaan lääkehoidon avulla potilas voi pysyä työkuntoisena ja lääkehoito voi lisätä potilaan elämän laatua. Lääkkeiden avulla voidaan säästää hoitopäiväkustannuksia. Lääkkeet voivat myös ehkäistä myöhempiä sairauksia. Erityisesti väestön ikääntyminen luo haasteita lääkehoidon kehittämiselle. Käytännöllisesti katsoen kaikki iäkkäät henkilöt käyttävät lääkkeitä ja 65 vuotta täyttäneistä sv-korvattavia lääkkeitä käyttää yli 93 prosenttia.
Hyvät kuulijat,
Miten sitten tulevaisuudessa? Mitkä ovat lääkehuollon tulevaisuuden näkymät?
Potilaiden osallistuminen omaan terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvään päätöksen tekoon on lisääntynyt. Aikaisemmin lääkäri määräsi lääkkeen,eikä potilaan ollut tarvetta tarkalleen tietää mikä häntä vaivasi tai miten häntä hoidetaan tai miten hänelle määrätty lääke vaikuttaa. Olemme siirtyneet aikakauteen, jossa potilaat ottavat yhä enemmän vastuuta oman terveytensä ja sairautensa hoidosta. Tämä suuntaus tulee todennäköisesti lisääntymään. Potilaat haluavat osallistua mahdollisuuksien mukaan myös lääkehoidon suunnitteluun ja olla selvillä lääkehoidon tavoitteista, seurannasta ja arvioinnista. Vaadimme yhä tehokkaampia hoitoja ja myös yhä parempia lääkkeitä.
Nykyinen lääkekehitys myös toteuttaa vaatimuksiamme yhä tehokkaammin. Lisääntynyt kysyntä johtaa lisääntyneeseen tarjontaan, mikä taas johtaa lisääntyneisiin kustannuksiin. Jossakin vaiheessa meidän on kysyttävä, mikä on tarpeeksi. Tuleeko kaikki vaatimukset täyttää, ovatko kaikki lääkehoidot tarpeen. Joka tapauksessa meidän tulee muistaa lääkehuollon perustavoite, eli turvata väestölle tarpeelliset lääkkeet kohtuullisin kustannuksin.
Lääkekehityksen painopistealue on siirtynyt yhä enemmän biologisten, lähinnä bioteknologisesti tuotettujen lääkkeiden kehittämiseen. Puhutaan myös lääkehoidon kohdentamisesta ja lääkehoidon räätälöimisestä. Lääkkeiden määräämiseen ja käyttöön voi liittyä tulevaisuudessa diagnostisia testejä ja sairaalassa suoritettavia toimenpiteitä. Tulevaisuudessa voimme saada yhä innovatiivisempia tapoja toteuttaa lääkehoitoa, mikä luonnollisesti vaikuttaa lääkelogistiikkaan ja koko lääkehuoltoon.
Euroopan unionin tasolla tapahtuva päätöksenteko vaikuttaa varmasti lääkehuollon tulevaisuuden näkymiin. Komissio teki viime vuoden joulukuussa kolme lääkehuoltoa koskevaa säädösehdotusta, joiden aihealueina ovat lääketurvallisuus, lääkeväärennökset ja reseptilääkkeistä annettava potilasinformaatio. Direktiiviehdotusten tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa nykyistä lääketurvajärjestelmää, estää väärennösten pääsy viralliseen jakelukanavaan sekä parantaa väestön mahdollisuutta saada tietoa lääkemääräystä edellyttävistä lääkkeistä.
Käsittelen tässä tarkemmin lääkeväärennöksiä koskevaa direktiiviehdotusta. Kalliiden lääkkeiden väärentäminen on kasvava osa kansainvälisestä laitonta liiketoimintaa, joka uhkaa ihmisten terveyttä kaikkialla maailmassa. Lääkeväärennösten määrä on kasvussa. EU:n rajalla paljastuneet lääkeväärennökset lisääntyivät 380 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2006. Lisäksi väärennettyjen lääkkeiden riskiprofiili on muuttunut. Väärennökset eivät enää koske ainoastaan elämäntapatuotteita vaan yhä useammin innovatiivisia ja elintärkeitä lääkkeitä. Lisäksi tällaiset tuotteet kanavoituvat yhä useammin laillisen jakeluketjun kautta.
Euroopan komissio ehdottaa eri toimenpiteitä, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri varmuus siitä, että laillisessa jakeluketjussa myydään ainoastaan korkealaatuisia lääkkeitä. Näitä direktiiviehdotuksessa esitettyjä toimenpiteitä ovat ensinnäkin lääkeväärennösten helpompi tunnistaminen turvamerkintöjen avulla. Näin varmistetaan, että suuriskisten lääkkeiden jokainen yksittäinen pakkaus voidaan identifioida ja jäljittää. Tämä ehdotetaan tehtäväksi lääkepakkaukseen lisättävällä sinetillä tai tuotekoodilla. Tukkumyyjä ja apteekki voisivat varmistua turvaominaisuuden avulla lääkkeen aitoudesta ja ulkopakkauksen koskemattomuudesta. Komissio antaisi asiasta myöhemmin tarkempia toimeenpanosäännöksiä. Komissio voisi esimerkiksi sulkea sellaisia lääkkeitä, joilla arvioidaan olevan vähäinen väärentämisriski, turvaominaisuutta koskevien vaatimusten ulkopuolelle.
Direktiiviehdotuksen mukaan lääkkeiden logistisen ketjun valvonta laajenisi kattamaan ketjun kaikki toimijat. Tukkumyynnin valvontaa kiristettäisiin ja viranomaisten velvollisuuksia valvoa lääkkeiden hyvien jakelutapojen noudattamista lisättäisiin. Tukkumyyjien olisi varmistettava joko itse tai hyväksymänsä tahon kautta, että niiden alihankkijat noudattavat hyviä jakelutapoja. Lisäksi tukkumyyjät varmistaisivat toistensa toimintaa.
Direktiiviehdotuksessa tuodaan esille myös valvonnan parantaminen EU:n ulkorajoilla, joiden kautta lääkeväärennökset voisivatkulkea. Siinä painotetaan vaikuttavien farmaseuttisten aineiden korkean laatutason varmistamista sekä sen varmistamista, että niitä ei ole väärennetty.
Valtioneuvosto pääosin kannattaa ehdotuksia, joilla voidaan estää lääkeväärennösten pääsyä lailliseen lääkejakelukanavaan. Tämä on tärkeää myös Suomessa, vaikka täällä ei toistaiseksi ole todettu laillisessa kanavassa lääkeväärennöksiä. Ongelmana on, että lääkepakkauksiin suunnitellut turvamerkinnät lisäisivät huomattavasti lääkkeiden valmistajien kustannuksia, joka sitten loisi painetta lääkkeiden hintoihin. Siksi turvaominaisuudet tulisi suhteuttaa niistä saatavaan hyötyyn. Tulisi myös harkita turvaominaisuuksista luopumista silloin, kun lääke on edullinen, sitä myydään vähän tai uhka lääkkeen väärentämiseen on muusta syystä pieni. Turvaominaisuus ei myöskään saisi estää rinnakkaisvientiä tai muuta uudelleenpakkaamista.
Kansallisella tasolla lääkehuollon tulevaisuuden näkymiin vaikuttaa käynnissä oleva lääkehuollon uudelleen organisointi. Lääkehuollon keskushallinnon uudistus pohjautuu kansallisessa lääkestrategiassa määriteltyihin tavoitteisiin. Näitä ovat lääkejakelun edellytysten, lääkkeiden hyvän saatavuuden ja lääketurvallisuuden korkean tason varmistaminen koko maassa. Lähtökohtana lääkehuollon uudelleen organisoinnille on ollut, että lääkealaa koskevia tehtäviä kootaan sekä niiden koordinointia ja yhteyttä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään parannetaan.
Nyt perustettavalla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksella varaudutaan lääkealan tulevaisuuden haasteisiin. Hallituksen esitys on annettu eduskunnalle, joka päättää asiasta ennen kesälomia. Lailla perustettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle lääkealan tehtävistä vastaava uusi viranomainen. Tarkoituksena on, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus aloittaisi toimintansa 1. marraskuuta 2009. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen tehtävänä on parantaa väestön terveyttä ja turvallisuutta valvomalla lääkkeitä ja kudosten lääketieteellistä käyttöä sekä kehittämällä lääkealaa kokonaisuutena.
Lääkkeiden lupa- ja valvontatoimen lisäksi uusi lääkealan keskus koordinoi ja tekee lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointeja sekä tutkii ja kehittää lääkkeiden käyttöä, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta väestötasolla. Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus myös tuottaa ja välittää lääketietoa väestölle. Yksi tärkeä tehtävä uudessa lääkealan keskuksessa on vahvistaa myös apteekkitoiminnan kehittämistä.
Uuden Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen yhtenä tavoitteena on entistä sujuvampi asiakaspalvelu ja toiminnallisen tehokkuuden parantaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uusi lääkealan keskus tekee entistä enemmän yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa. Rakentamalla yhteistyötä lääkealan ja muiden toimijoiden kanssa ja osallistumalla lääkealan kehittämiseen keskus voisi parantaa merkittävästi lääkehuollon ketjun ja lääkehoidon prosessien toimintaa. Lääkehuollon lupa- ja valvontatoiminnassa esityksen tavoite tarkoittaisi muun muassa uusia IT- ja organisaatioon liittyviä ratkaisuja, mukaan lukien sähköinen asiointi ja asianhallinta. Organisointiin liittyviä tavoitteita olisivat muun muassa tunnistaa kehitettäviä toimintatapoja ja prosesseja sekä kehittää niitä edelleen asiakkaiden kannalta nykyistä sujuvammiksi lisäarvon tuottamiseksi keskuksen sidosryhmille ja asiakkaille.
Hyvät kuulijat,
Siihen, mihin suuntaan lääkehuolto kehittyy, vaikuttavat hyvin monet tekijät, ja niiden käsittelyyn tarvittaisiin aikaa monta kertaa enemmän. Paras keino varautumiseen lienee pitää kaikin voimin yllä toimivaa lääkehuoltoamme ja kannustaa siinä toimivia ammattilaisia jatkamaan hyvää työtään tulevaisuudessakin.
Tiedämme, että ainakaan haasteita ei lääkehuollon tulevaisuudessa tule puuttumaan.
Toivotan teille kaikille lääkealan toimijoille intoa ja aktiivisuutta vastata näihin haasteisiin.