Ministeri Hyssälä Apteekkaripäivillä 24.04.2009
Hyvät apteekkaripäivien osanottajat,
Minulla on ilo ja kunnia tuoda valtiovallan tervehdys näille Apteekkaripäiville.
Apteekkialalla on Suomessa pitkä perinne. Ensimmäiset apteekkiprivilegiot annettiin vuonna 1689 eli apteekit ovat toimineet Suomessa itsenäisinä yrityksinä jo 320 vuotta, mikä on varsin pitkä aika. Tahdonkin onnitella teitä apteekkareita ja koko apteekkialaa merkkivuoden johdosta.
Vaikka apteekkiala on perinteinen, se on myös hyvin aktiivinen. Viime vuonna apteekit toimittivat liki 48 miljoonaa reseptiä, mikä tarkoittaa noin 9 reseptiä jokaista suomalaista kohti. Tämäkin luku kertoo sen, että apteekit ovat edelleen keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Me suomalaiset olemme tottuneet saamaan hyvää ja asiantuntevaa palvelua apteekista ja osaamme myös arvostaa sitä.
Lääkkeitä on aina tarvittu ja tullaan varmasti tarvitsemaan tulevaisuudessakin. Lääkkeet ja niihin liittyvät asiat kiinnostavat kansalaisia. Lääkealalla tapahtuu paljon ja tapahtumat ovat olleet runsaasti esillä tiedotusvälineissä. Olemme juuri ottaneet käyttöön viitehintajärjestelmän, jonka tärkeimpänä tavoitteena on kansalaisten ja yhteiskunnan lääkekustannusten kasvun hillitseminen. Hinnaltaan edullisempiin rinnakkaislääkkeisiin siirtyminen pienentää lääkkeen ostosta potilaalle aiheutuvia kustannuksia, vähentää sairausvakuutusmaksun korotuspainetta ja hillitsee valtion menojen kasvua. Lääkekustannusten kasvun hillitseminen onkin tämän hallituskauden yksi keskeinen tehtävä.
Viitehintajärjestelmän onnistuminen käytännössä ja potilaiden jokapäiväisessä elämässä riippuu paljon apteekkilaisista. Apteekin henkilökunnalla on velvollisuus ehdottaa potilaalle määrätyn lääkevalmisteen tilalle vastaavaa, edullisempaa valmistetta. Apteekkilaisten tehtävänä on myös selvittää asiakkaalle yksityiskohtaisesti ja selkeästi, mistä lääkevaihdossa on kyse ja mitä se tarkoittaa potilaan kannalta. Tähänastisen tiedon perusteella viitehintajärjestelmän käyttöönotto on sujunut ilman suurempia ongelmia. Suuri kiitos tästä kuuluu juuri apteekkilaisille.
Hyvien käytäntöjen lisäksi tarvitaan myös toimivaa hallintoa. Lääkehuollon uudelleen organisointi on yksi käynnissä oleva lääkealan ajankohtainen hanke. Projekti hankkeen toteuttamiseksi asetettiin viime syyskuussa. Lähtökohtana oli, että lääkealaa koskevia tehtäviä kootaan sekä niiden koordinointia ja yhteyttä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään parannetaan. Lääkealan organisaatiouudistus koskee Lääkelaitoksen, Lääkehoidon kehittämiskeskuksen Rohdon, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintaa.
Lääkehuollon uudelleen organisointi toteutetaan perustamalla uusi lääkealan keskus, jonka nimeksi on tulossa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Nimi ilmenee lääkehuollon hallinnon uudelleen organisoimista koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta. Tämä luonnos on juuri ollut lausuntokierroksella ja lopullista hallituksen esitystä valmistellaan parhaillaan ministeriössä.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen tehtävänä on parantaa väestön terveyttä ja turvallisuutta valvomalla lääkkeitä ja kudosten lääketieteellistä käyttöä sekä kehittämällä lääkealaa kokonaisuutena. Uudelle keskukselle kuuluviksi tehtäväkokonaisuuksiksi on linjattu lääkehuollon lupa- ja valvonta-asiat, kehittämis- ja tutkimustoiminta sekä lääketiedon tuottaminen ja välittäminen lääkehuollon vaikuttavuuden parantamiseksi.
Uusien tehtävien myötä ja kokoamalla lääkehuollon tehtävät yhdelle toimijalle tavoitellaan väestön lääkehuollon ja lääkehoidon turvallisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisuuden parantamista.
Uusi lääkealan keskus koordinoi ja tekee lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointeja sekä tutkii ja kehittää lääkkeiden käyttöä, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta väestötasolla. Uuden keskuksen tehtävänä on muun muassa kytkeä lääkealan osaaminen nykyistä kiinteämmin osaksi terveydenhuoltoa, jotta se osaltaan vastaa terveydenhuollon tarpeisiin. Tavoitteena on lääkitysturvallisuuden parantaminen ja rationaalisen lääkehoidon edistäminen. Kysymyshän on perimmältään väestön terveyden ja hyvinvoinnin parantamisesta ja edistämisestä.
Yksi tärkeä tehtävä uudessa lääkealan keskuksessa on vahvistaa myös apteekkitoiminnan kehittämistä. Tavoitteena on varmistaa lääkkeiden saatavuus koko maassa ja luoda yhteistyön siltaa apteekkien ja terveydenhuollon toimijoiden välille. Uusi keskus luo tähän hyvät edellytykset.
Olennaista on se, että miten uuden keskuksen toimintatavat muotoutuvat, jotta se voi palvella lääkealaa ja terveydenhuoltoa uudistuksen tavoitteiden mukaisesti ja vastata erityisesti väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin terveydenhuollossa.
Lääkealan organisoinnin ohjausryhmä ehdotti eilisessä kokouksessaan, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus aloittaa toimintansa marraskuun alusta Kuopiossa. Toimintahan aloitetaan Kuopiossa tutkimus- ja kehittämistoiminnalla ja viiden vuoden siirtymäajalla siirtyvät muut toiminnot.
Aloittamisen myöhentämistä syyskuusta ohjausryhmä perusteli mm. sillä, että lain täytäntöönpanoon tarvitaan lisäaikaa kesälomien takia. Lakiesityshän on määrä tulla hyväksytyksi kesäkuussa eduskunnassa. Myöhentäminen parilla kuukaudella tästä näkökulmasta on varmasti perusteltua.
Hyvät kuulijat,
Lääkealalla siis tapahtuu paljon. Viitehintajärjestelmän ja lääkehuollon organisaation kehittämisen lisäksi yksi ajankohtainen hanke on myös lääkelain uudistaminen. Lääkelaitoksen ministeriölle tekemät lääkelain muutosesitykset olivat laajalla lausuntokierrokselle, ja hallituksen esitys lääkelain muuttamiseksi tullaan antamaan eduskunnalle vuoden 2009 aikana. Muutosesitys sisältää monia apteekkitoimintaa kehittäviä ehdotuksia.
Yksi keskeisiä tavoitteita on turvata apteekkitoiminta myös pienillä paikkakunnilla. Ehdotuksiin kuuluu muun muassa sivuapteekkien määrän rajoituksen poistaminen ja lääkekaappien perustamisen vapautuminen syrjäseuduilla. Lääkekaappien nimi on ehdotettu muutettavaksi apteekkien palvelupisteiksi, ja apteekkarin olisi mahdollista perustaa niitä ilman lukumäärärajoitusta ennakkoilmoituksella. Myös reseptilääkkeiden toimittaminen apteekin palvelupisteistä tulisi mahdolliseksi lääkeneuvontaa koskevien käytännön menettelyjen uudistamisen myötä.
Näen hyvin tärkeänä sen, että apteekkitoiminta turvataan pienten väestömäärien paikkakunnilla. Myös syrjäseutujen asukkaat tarvitsevat hyviä apteekkipalveluja. Apteekkimaksulla turvataan pienten apteekkien toimintaedellytyksiä eikä toimintaa saa vaarantaa poistamalla maksua.
Jotta jatkossakin pienet apteekit voivat palvella kuluttajia, on tarpeen selvittää millä tavoin pienten apteekkien toimintaedellytyksiä turvataan paremmin. Yhtenä vaihtoehtona voi olla Lääkelaitoksen esitys apteekkimaksun määräytymisestä silloin, kun apteekin alaisuudessa toimii sivuapteekkeja. Nykyisin apteekin ja sivuapteekkien liikevaihto lasketaan yhteen ja apteekkimaksu lasketaan tämän perusteella. Ehdotuksen mukaan apteekkimaksu määriteltäisiin erikseen pääapteekille ja sivuapteekille. Tämä tukisi erityisesti pienten sivuapteekkien toimintaedellytyksiä. Selvityksessä on otettava huomioon myös ne pienet apteekit, joilla ei ole sivuapteekkeja lainkaan.
Lakiehdotukseen sisältyvät myös apteekin verkkopalvelutoimintaa koskevat perusmääritelmät ja lupamenettelyt. Tämänkin muutoksen yhtenä tarkoituksena on parantaa syrjäseutujen ja haja-asutusalueiden lääkehuollon toimivuutta. Mahdollisuus lääkkeiden internetkauppaan täydentää apteekkien palveluja ja avaa uuden toimintaväylän. Tulevaisuudessa myös sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto luo uusia mahdollisuuksia kehittää sähköistä asiointia apteekeissa.
Hyvät kuulijat,
Lääkkeet ja lääkehoito ovat ajankohtaisia aiheita myös Euroopan unionin tasolla. Komissio teki joulukuussa 2008 kolme lääkehuoltoa koskevaa säädösehdotusta, joiden aihealueina ovat lääketurvallisuus, lääkeväärennökset ja reseptilääkkeistä annettava potilasinformaatio. Direktiiviehdotusten tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa nykyistä lääketurvajärjestelmää, estää väärennösten pääsy viralliseen jakelukanavaan sekä parantaa väestön mahdollisuutta saada tietoa lääkemääräystä edellyttävistä lääkkeistä.
Lääkeväärennösten pääseminen viralliseen lääkejakelujärjestelmään estettäisiin varmistamalla lääkepakkausten aitous, lisäämällä tukkumyynnin luotettavuutta ja tehostamalla lääkeaineiden valvontaa. Lääkepakkauksiin lisättävät turvaominaisuudet lisäisivät huomattavasti etenkin lääkkeiden valmistajien kustannuksia. Lääketurvallisuutta parannettaisiin kohdistamalla huomio rutiiniraportoinnin sijasta todellisiin lääketurvallisuusongelmiin ja myös selkeyttämällä eri osapuolten vastuita ja velvollisuuksia. Potilaille esitetään mahdollisuutta ilmoittaa lääkkeen aiheuttamista haittavaikutuksista. Tähän astihan tämä mahdollisuus on ollut vain lääkäreillä ja apteekin farmaseuttisella henkilökunnalla.
Lääketeollisuudelle ehdotetaan mahdollisuutta antaa tietoa reseptilääkkeistä suoraan kuluttajille. Valtioneuvosto ei kannata lääkeyrityksille annettavia uusia tiedotusmahdollisuuksia lukuun ottamatta tiedottamista valmisteyhteenvedosta ja pakkausselosteesta, jotka ovat lääkeviranomaisten hyväksymiä tietoja.
Terveydenhuollon ammattihenkilöt ja riippumattomat toimijat ovat potilaiden tärkein tiedonlähde. Korostan tässä yhteydessä erityisesti apteekin farmaseuttisen henkilöstön vastuuta potilaan asianmukaisessa informoinnissa. Potilaat tarvitsevat oikeaa tietoa lääkkeistään, jotta he osaavat käyttää lääkkeitään oikein ja jotta lääkehoidosta saataisiin suurin mahdollinen hyöty. Varsinkin itsehoidossa, jossa potilas käyttää lääkettä ilman lääkärin määräystä, apteekkilaisten antamalla neuvonnalla on ratkaiseva merkitys.
Arvoisat Apteekkaripäivien osanottajat ja apteekkialan ammattilaiset, hyvät kuulijat,
Toivotan teille antoisia päiviä lääkealan ajankohtaisten ja mielenkiintoisten aiheiden parissa. Samalla toivon teille myös intoa ja aktiivisuutta seuraavillekin vuosikymmenille perinteikkään apteekkialan vaalimisessa.