Ministeri Huovinen YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeudet -seminaari

Arvoisat kuulijat

Minulle on suuri kunnia ja ilo avata tämä seminaari yhdessä ministerikollegani Erkki Tuomiojan kanssa. YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus on merkkipaalu vammaisten oikeuksien toteutumisen historiassa. Sopimus korostaa, että vammaiselle kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin. Vastuu näiden oikeuksien toteutumisesta kuuluu meille kaikille, koko yhteiskunnalle.

Vammaisten ihmis- ja perusoikeudet toteutuvat tämän päivän Suomessa paremmin kuin koskaan. Meillä on kuitenkin vielä tekemistä, jotta yhteiskunta olisi vammaisten näkökulmasta aidosti yhdenvertainen. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointi vahvistaa heidän oikeuksiensa toteutumista ja muistuttaa meitä siitä, että työ on vielä kesken.

Tiekartan kaikessa kansallisessa vammaispolitiikan kehittämisessä muodostaa vuonna 2010 valmistunut Suomen vammaispoliittinen ohjelma (vampo). Sen toimeenpanoa jatketaan tällä hallituskaudella. Ohjelman tavoitteena on turvata vammaisten oikeudenmukainen asema yhteiskunnassa puuttumalla epäkohtiin konkreettisin korjaus- ja kehittämistoimenpitein. Ohjelma toimeenpanee YK:n vammaissopimuksen velvoitteita. Valtakunnallinen vammaisneuvosto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttavat ohjelman toimeenpanon seurantaa sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Seurannan mukaan ohjelmaa on pantu toimeen kohtuullisen hyvin. Silti tekemistä riittää vielä varsinkin sellaisissa toimenpiteissä, joissa vastuu jakautuu useammalle hallinnon alalle.

Valtakunnallinen vammaisneuvosto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestävät yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa 18. kesäkuuta Säätytalolla kuulemistilaisuuden, jossa arvioidaan vammaispoliittisen ohjelman toimeenpanoa ja vaikutuksia vammaisten arkeen. Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi tähän tilaisuuteen.

Hyvät kuulijat,

Sosiaaliturva ja toimivat palvelut muodostavat perustan vammaisten hyvinvoinnille. Se ei kuitenkaan riitä takaamaan hyvinvointia, jos ihminen ei koe olevansa yhdenvertainen muiden kanssa. Siksi sosiaalipolitiikkaa on toteutettava tavalla, joka tukee vammaisen yhdenvertaisuutta, itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta yhteiskunnan toiminnassa.

YK:n vammaissopimuksen ratifiointiin liittyen sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut hallituksen esityksen itsemääräämisoikeutta koskevaksi laiksi. Lain tavoitteena on vähentää itsemääräämisoikeuden rajoittamistoimenpiteiden käyttöä, ja turvata sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä asuvien henkilöiden oikeudenmukainen kohtelu. Laki on tarkoitus antaa eduskunnalle mahdollisimman pian, ja se tulisi voimaan loppuvuodesta 2014.

Vuoteen 2020 mennessä kenenkään ei tulisi enää asua laitoksessa. Jatkamme valtioneuvoston vuonna 2010 antaman periaatepäätöksen mukaisesti kehitysvammaisten asumisohjelmaa, jonka tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille yksilöllinen asuminen. Se vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä sekä yhteiskunnassa. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi on tarpeen kehittää palveluita lähiyhteisöön, sekä varmistaa tarvittava osaaminen palveluissa. Näin myös vaikeimmin vammaisilla on mahdollisuus elää lähiyhteisössä.

Sosiaalihuoltolain lakiluonnos on nyt lausunnolla ja hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2014. Uudella sosiaalihuoltolailla on tarkoitus siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Tavoitteena on, että uusi vahva yleislaki vastaisi paremmin myös vammaisten ja vammaisten lasten perheiden tarpeisiin. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015.

Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmä aloitti työskentelynsä viime vuonna. Myös tässä työssä painotetaan tuen tarpeen huolellista selvittämistä sekä yksilöllisten palvelujen suunnittelua. Työryhmän tehtävänä on sovittaa yhteen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki uudeksi vammaispalveluja koskevaksi erityislaiksi. Vammaispalvelujen tulee edistää vammaisten yhdenvertaisuutta sekä turvata heidän itsemääräämisoikeuttaan, välttämätöntä huolenpitoa ja osallisuutta yhteiskunnassa. Lisäksi työryhmä selvittää muut vammaispalveluja koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet, tekee ehdotuksen ja arvioi uudistuksen kustannusvaikutukset vuoden 2014 loppuun mennessä. Tärkeä pohjatyö tehdään tällä hallituskaudella, mutta jatkotyö siirtyy seuraavalle hallitukselle.

Osa vammaisista tarvitsee tukea omia palveluitaan ja tukitoimiaan koskevaan päätöksentekoon. Tämä on yksi asia, joka otetaan huomioon meneillään olevissa lainsäädännön uudistuksissa. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava eikä sitä saa rajoittaa muutoin kuin laissa säädetyin perustein.

Hyvät kuulijat,

Kaikilla ihmisillä on oikeus työhön! Vammaisten toimeentulon parantamisen kannalta mahdollisuus osallistua työelämään omien voimavarojen mukaan on tärkeä kysymys perustoimeentuloturvan lisäksi. Vastuu työllisyyspolitiikasta kuuluu työhallinnolle, mutta vammaisten työllistymisedellytyksien tukemisessa merkittävä rooli on myös sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluilla. Myös sosiaaliturvan ja palkan yhteensovittamisen kehittämisessä on edelleen paljon tehtävää.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan työelämäosallisuutta tukevien palveluiden ja niitä koskevan erityislainsäädännön uudistamista. Uudistus koskee mm. vammaisten henkilöiden työ- ja päivätoimintaa, työllistymistä tukevaa toimintaa ja työhönvalmennusta. Avoimille työmarkkinoille ohjaavat toimintamallit - ja palvelut ovat ensisijaisina. Samalla on turvattava yhteiskunnallista osallisuutta tukeva toiminta niille, jotka eivät palkkasuhteiseen työhön kykene. Työryhmä antaa esityksensä tänä kesänä.

YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ratifiointi tapahtuu Suomessa myöhemmin kuin monessa muussa maassa. Se on erittäin valitettavaa. Suomi voi kuitenkin nyt ottaa oppia niistä maista, joissa sopimus on pantu toimeen. Kiitän Ihmisoikeuskeskusta siitä, että se on koonnut yhteen sopimuksen toimeenpanon asiantuntijoita eri maista tähän tilaisuuteen. Kiitän myös ulkomaisia asiantuntijoita, jotka ovat tulleet tänne jakamaan tietonsa ja kokemuksensa kanssamme.

Tämä tilaisuus toivon mukaan vahvistaa osaltaan vammaisten oikeuksien kehittämiseen sitoutunutta verkostoa Suomessa ja luo edellytyksiä hyvien käytäntöjen kehittämiselle ja leviämiselle koko maahan.