Ministeri Huovinen TASURI-hanke / Johtamisen huippua -seminaarissa

Hyvät Johtamisen huippua -seminaarin osanottajat,

Naisten vähäinen osuus yritysten johtopaikoilla, ja erityisesti pörssiyhtiöiden hallituksissa on kestopuheenaihe niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa. Juuri hiljattain keskustelin aiheesta terveysministerineuvoston kokouksessa Luxin kollegani kanssa. Huolestuttavaa tässä on se, että näin on ollut jo pitkän aikaa. Miesten ylivoimainen edustus yritysten ylimmässä johdossa on selkeä osoitus tasa-arvon puutteesta yritysmaailmassa. Mutta tilanteen staattisuus, muutoksen hitaus on tasa-arvon näkökulmasta se mistä meidän tulee olla huolissamme. Odottelun sijaan tarvitaan konkreettisia toimia, jotta naisten ja miesten tasapuolinen edustus yritysten johdossa saavutetaan.

On hienoa, että ministeriömme toteuttama Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen TASURI -hanke järjestää tilaisuuden tästä teemasta yhteistyössä Keskuskauppakamarin ja Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Tarkoituksena on nostaa esiin näkökulmia ja keinoja naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi yritysten ylimmässä johdossa. Seminaarissa on alustamassa muun muassa kokeneita hallitusammattilaisia, joista kukin kertoo näkemyksiään, kokemuksiaan ja keinoja sukupuolten tasapuolisemman edustuksen saavuttamiseksi yritysmaailman johdossa. Näistä kokemuksista voimme oppia ja saada vinkkejä, miten kehittää toimintaa.

Suomessa naisten paikka on jo pitkään ollut työelämässä. Kuitenkin, mitä korkeampiin tehtäviin organisaatioissa noustaan, sitä harvinaisempaa on että kohtaamme näillä paikoilla naisen. Vakiintunut asema työelämässä ei ole vakiinnuttanut naisen asemaa työelämän johdossa. Naisten vähäinen edustus yritysten ylimmässä johdossa ei selity sillä, että naisten koulutustaso olisi miehiä alhaisempi. Tilastokeskuksen mukaan ylemmän korkeakouluasteen suorittaneista naisia on yli puolet. Kansainväliset selvitykset ovat osoittaneet, että naispuolisilla hallitusjäsenillä on mieskollegoitaan useammin akateeminen, tai johtamiseen liittyvä loppututkinto. Ratkaisua ei löydy naisten pätevyydestä tai sen puuttumisesta. Sen sijaan meidän on käännettävä katse sekä naisten uralla etenemisen esteisiin, että konkreettisiin toimiin naisten edustuksen lisäämiseksi yritysten ylimmässä johdossa.

Sekä suomalaiset että kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että sukupuolten tasa-arvo taloudellisessa päätöksenteossa parantaa yritysten tuloksellisuutta, johtamisen laatua sekä laajemmassa mittakaavassa taloudellista kasvua. Henkilöstön moninaisuus niin sukupuolten, erilaisten vähemmistöjen kuin kansallisuuksienkin osalta nähdään entistä useammin yritysten voimavarana ja menestystekijänä. Monimuotoisuudella on myönteinen vaikutus muun muassa yrityksen julkisuuskuvaan, innovatiivisuuteen ja tehokkuuteen. Sukupuolten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset ovat siten oleellisia myös yritystoiminnan kannattavuuden näkökulmasta. Sukupuolten tasapuolinen huomioiminen on keskeinen osa yritysten yhteiskuntavastuuta.

Suomi on tunnettu maailmalla naisten korkeasta osuudesta poliittisessa päätöksenteossa. Tasapuolinen edustus politiikassa ei ole kuitenkaan toteutunut itsestään, vaan se on edellyttänyt aktiivista tasa-arvon edistämistä ja lainsäädännöllisiä toimia. Myös taloudellisessa päätöksenteossa tällaista aktiivista tasa-arvotyötä tarvitaan.

Suomessa jo neljä hallitusta on toiminut naisten edustuksen lisäämiseksi valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa. Hallitus on asettanut määrälliset tasa-arvotavoitteet valtio-omisteisille yhtiöille vuodesta 2004 lähtien. Tasa-arvo-ohjelmien lisäksi marraskuussa 2011 hyväksytty valtioneuvoston omistajapolitiikkaa koskeva periaatepäätös sisältää sukupuolten tasa-arvoa koskevia tavoitteita. Valtionyhtiöiden ja valtio-enemmistöisten yhtiöiden hallituksissa naisten osuus on jo useamman vuoden ajan ollut yli tai lähes 40 %. Yhtiöissä, joissa valtion omistus on vähäisempi, on myös naisten hallitusosuus jäänyt pienemmäksi. Valtion on osoitettava jatkossakin esimerkkiä tasa-arvon edistämiseksi omassa omistajapolitiikassaan. Tänään kuulemme tästä hyviä esimerkkejä.

Hyvät Kuulijat,

On hyvä, että suomalainen yritysmaailma on lisännyt omilla toimillaan naisten määrää yritysten hallituksissa. Suomessa naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on tänä vuonna keskimäärin 23 %. Suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa naisten osuus on 29 %. Keskisuurten ja pienten pörssiyhtiöiden hallituksissa naisten osuus on vähäisempi. Vuosien aikana on tapahtunut myönteistä kehitystä, sillä luvut ovat nousseet vuodesta 2008. Lisäksi vain miehistä koostuvien hallitusten osuus on vähentynyt.

Pörssiyhtiöiden hallitusten puheenjohtajina naisia on valitettavasti vain pieni vähemmistö. Tilanne on hyvin samankaltainen muissa EU-maissa. TASURI-hankkeen tilastollisessa selvityshankkeessa kootaan yhteen tietoa naisten ja miesten edustuksesta ylimmän johdon osalta suurissa, keskisuurissa ja pienissä pörssiyhtiöissä, sadassa liikevaihdoltaan suurimmassa listaamattomassa suomalaisyhtiössä ja valtio-omisteisissa yhtiöissä. Selvityksestä kuullaan tarkemmin tänään Tilastokeskuksen edustajan alustuksessa. Selvityksestä on odotettavissa tuloksia tämän vuoden loppupuolella.

EU-maista Suomi erottuu siinä, että Suomessa on vain yksi nainen pörssiyhtiön toimitusjohtajana. Tilanne on hyvin erilainen verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai Iso-Britanniaan. Suomessa yritysten johtoryhmätasolla naiset ovat myös selkeä vähemmistö: heitä on 19 % pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenistä (toimitusjohtajat poisluettuina). Keskuskauppakamari on ollut aktiivinen naisten johtajuutta koskevien tilastojen ja selvitysten laatimisessa, kiitos heille siitä. Selvitykset ovat osoittaneet, että johtoryhmien naisjäsenistä vain harvalla on liiketoiminnan johtamisvastuuta. Useimmat johtoryhmätason naiset toimivat yhtiön tukitoiminnoissa, kuten viestintä-, henkilöstö-, lakiasiain- tai talousjohtajana. Lisäksi on huomattava, että naisia on vähän myös yhtiöiden nimitysvaliokunnissa tai -toimikunnissa, joilla on tärkeä rooli hallitusten jäsenten valinnassa.

Naisten koulutustaso on korkea, joten voi siis kysyä, mihin osaavien naisten urakehitys pysähtyy? Ainakaan he eivät päädy yritysten ylimmän johdon tehtäviin samoissa määrin kuin miehet. Avoimuuden lisääminen ja urasuunnittelu voivat toimia tasa-arvon edistämisen välineinä. Tärkeää on kuitenkin tasa-arvon edistämiseen liittyvien konkreettisten toimien sisällyttäminen yhä vahvemmin yritysten strategioihin, kuten yritysvastuustrategiaan ja tasa-arvosuunnitelmaan. Elinkeinoelämältä tarvitaan aktiivisempia toimia sukupuolten tasapuolisen edustuksen lisäämiseksi, ja naisten urakehityksen edistämiseksi.

”Naisen urakehityksen pahin este on miehiä suosiva yrityskulttuuri” sanoivat yritysten ylimmissä johtotehtävissä toimivat suomalaiset naiset Talouselämä-lehden kyselyssä vuonna 2013. Toimiessani 2005-2007 liikenne- ja viestintäministerinä järjestin tilaisuuden hallinnonalani yritysten hallituksissa oleville naisille. Näkemys oli sama. Naiset kertoivat kohtaavansa erilaisia haasteita kuin miehet. Tuolloin naisverkoston tapaamiselle oli tarvetta. Olisiko edelleen? Organisaatioiden kulttuuriin, vallitseviin asenteisiin ja käytäntöihin on siis syytä kiinnittää huomiota. Tutkimuksissa on havaittu, että uran alkuvaiheessa miehille annetaan vastuullisempia työtehtäviä, mukaan lukien esimiestehtäviä. Naisten urakehitykseen liittyvien esteiden selvittämisen lisäksi yritysten rekrytointikäytäntöjen ja -prosessien tutkiminen ja niiden läpinäkyväksi tekeminen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta on tärkeää. Rekrytointikäytännöt ovat yksi teema tämän päivän paneelissa. Lisäksi TASURI-hankkeessa on käynnistymässä laadullinen tutkimus johdon rekrytointikäytäntöjen ja -prosessien kehittämisestä sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. TASURI-hanke järjestää aiheeseen liittyvän seminaarin keväällä 2015.

Hyvät kuulijat,

EU:ssa on ollut viime aikoina vilkasta keskustelua sukupuolten tasa-arvon edistämisestä pörssiyhtiöiden hallituksissa. Tähän sisältyy muun muassa parhaillaan neuvoteltava direktiiviehdotus, jonka vähimmäistavoitteena on, että 40 prosenttia julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomista jäsenistä on aliedustetun sukupuolen edustajia vuoteen 2020 mennessä. Suomessa hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa on linjattu, että arvio sukupuolten tasapuolisemman edustuksen turvaamiseksi pörssiyhtiöiden hallituksissa tehdään kesällä 2014. Tässä yhteydessä päätetään mahdollisista lainsäädännöllisistä toimista.

Valtio-omisteisissa yhtiöissä on tapahtunut kehitystä vuosien aikana, mutta viime vuodesta tähän vuoteen kasvu näyttää pysähtyneen ja jopa menneen hieman taaksepäin. Myöskään pörssiyhtiöissä naisten osuus hallituksissa ei ole kasvanut odotetusti vuosien 2013 ja 2014 välillä. Kansainväliset esimerkit ovat osoittaneet, että suosituksilla ja yritysten itsesääntelyllä voidaan päästä tasa-arvon edistämisessä eteenpäin, mutta ne eivät yksin riitä. Lisätoimet ovat siis vakavasti harkinnassa. Muissa EU-maissa on hyväksytty laaja kirjo erilaisia tavoitteita, kuten raportointisäädöksiä ja kiintiöitä.

Sukupuolten tasapuolinen edustus yritysten ylimmässä johdossa on siis varsin ajankohtainen tasa-arvokysymys. Suomi on esimerkki maasta, jossa yhteistyöllä kuten hallituksen aktiivisella tasa-arvopolitiikalla ja elinkeinoelämän omilla toimilla, on päästy eteenpäin. Tätä työtä tulee edelleenkin jatkaa. Toivon, että suomalaiset yritykset ja elinkeinoelämän vaikuttajat ovat edelleen eturintamassa aktiivisten toimien toteuttamisessa sukupuolten tasapuolisemman edustuksen saavuttamiseksi yritysten ylimmässä johdossa. Hallitus haluaa jatkaa aktiivista vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa tehokkaimpien keinojen löytämiseksi tällä alueella ja täten haastaa yritykset määrätietoisesti lisäämään naisten määrää niin yritysten hallituksissa kuin muilla johtopaikoilla.

Toivotan teille kaikille antoisaa seminaaripäivää!