Ministeri Huovinen: Suomalaisten terveys- ja hyvinvointierot kasvaneet edelleen
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen on huolissaan eri sosiaaliryhmien edelleen kasvaneista terveys- ja hyvinvointieroista. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivillä Helsingissä puhuneen Huovisen mukaan terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen tavoite luisuu koko ajan kauemmas, vaikka jokainen hallitusohjelma ja jokainen kuntien hyvinvointistrategia tähtää terveyserojen kaventamiseen.
"Ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä olevien terveys ja hyvinvointi on parantunut. Alimmassa ryhmässä olevien olot eivät ole muuttuneet. Suuri osa hyvinvointi- ja terveyseroista selittyy elämäntavoilla. Huonossa asemassa olevien väestöryhmien ylisairastavuudesta aiheutuva kuormitus on sekä valtakunnallisesti että paikallisesti suuri taloudellinen kustannustekijä. Inhimillinen lasku on usein mittaamaton. Miten varmistaa, että perusterveydenhuollossa ihmisten ongelmiin tartutaan ajoissa eikä kenenkään asiaa jätetä vellomaan eri toimijoiden välisille hallinnon portaille?", ministeri Huovinen sanoi.
Huovisen mielestä sote-uudistuksella pystytään ennaltaehkäisemään ongelmien pitkittymistä.
"Liian usein hoidamme nyt kalliilla ja pitkän ajan kuluessa ihmisiä, joiden ongelmiin olisi pitänyt löytää apua jo paljon varhaisemmassa vaiheessa. Näin toimien meiltä loppuvat pian rahat ja henkilökunta. Juuri siksi uudistuksessa ei pidä jumiutua vain terveydenhuollon näkökulmaan. Pitää huomata, että hyvällä sote-integraatiolla saamme aikaan sellaisen kokonaisuuden, jossa ongelmat havaitaan ajoissa, ja myös ammattilaisten apu on oikea-aikaisesti saatavilla", ministeri Huovinen painotti.
Sote-intergraatiolla pystytään puuttumaan myös ikääntyneiden palvelujen parantamiseen.
"Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen on kaikkien toimijoiden tehtävä. Toimintakyvyn heikkenemisestä johtuviin ongelmiin tulee reagoida nopeasti. Ikääntyneen ihmisen tilanne selvitetään, hoito käynnistetään ja aina samanaikaisesti arvioidaan kuntoutuksen tarve. Ensihoidon, ympärivuorokautisen päivystyksen ja kotihoidon yhteistoimintaa on pystyttävä uudessa organisaatiossa kehittämään niin, että vain aivan välttämättömissä tilanteissa ikääntyneen potilaan hoito tapahtuu sairaalassa. Kyse ei siis ole vain perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen yhteistyöstä, vaan mitä suurimmassa määrin myös erikoissairaanhoidon osuudesta kokonaisuudessa. Uudessa sote-rakenteessa parhaimmillaan yksi taho vastaa palvelukokonaisuudesta mahdollistaen toiminnan tehokkaamman kehittämisen", ministeri Huovinen sanoi.
Viimeaikaisten tutkimus- ja kehitystyön sekä hoitomenetelmissä tehtyjen muutosten ansiosta on tullut esille, että joitakin nykyisiä hoitomenetelmiä olisi syytä kyseenalaistaa. Potilaita on turha altistaa turhille riskeille ja samalla palveluja pystytään tehostamaan.
"Yhdenvertaisuuteen liittyy se, että hoitomenetelmät ovat perusteltuja ja vaikuttavia terveyskeskuksesta tai sairaalasta riippumatta", ministeri Huovinen muistutti.
Lisätietoja
erityisavustaja Laura Lindeberg, p. 040 826 8292