Ministeri Haatainen työeläkevaroista
Julkisuudessa on paljon puhuttu työeläkevarojen sijoitustoiminnan riskin kasvattamisesta. Asia on kaikille osapuolille tärkeä, koska yhden prosenttiyksikön parannus eläkevarojen tuottotasossa merkitsee pitkällä aikavälillä 2 – 3 prosenttiyksikön alenemista eläkemaksujen tasossa. Eläkepoliittisen järjestelmämme erityispiirteet täytyy kuitenkin ymmärtää, jotta eläkejärjestelmää ei sotketa esimerkiksi toisenlaisella sijoituspolitiikalla toimivaan pankkitoimintaan, muistutti sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen torstaina 3. marraskuuta pidetyillä Työeläkepäivillä.
Suomalaisen työeläkejärjestelmän ensisijainen tavoite on taloudellisen turvallisuuden takaaminen vanhuuden, työkyvyttömyyden ja huoltajan kuoleman varalta. Riskin kasvattaminen ei saa olla päämäärä itsessään, ministeri Haatainen tähdensi. - Jos sijoitustoiminnan tuottojen kasvattamista tarvitaan eläkejärjestelmämme kestävyyden takaamiseksi, ja se edellyttää riskin kasvattamista, voidaan keskustella siitä, onko mahdollista kasvattaa riskiä niin, että riskit kuitenkin ovat hallittavissa ja valvottavissa. Eläkevarat on sijoitettava tuottavasti ja turvallisesti.
Selvityshenkilö, pankinjohtaja Matti Louekoski on syyskuussa luovuttanut työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain uudistamistarpeita koskevan väliraporttinsa. Raportti on ollut lausuntokierroksella. Tulen aivan lähiaikoina antamaan jatkotoimeksiannon konkreettisten lakiehdotusten tekemiseksi, jotta työeläkelaitoksia koskeva lainsäädäntö saadaan uudistettua, ministeri kertoi.
Ministeri Haatainen pitää tärkeänä, että tämäkin työeläkeyhtiöitä koskeva uudistus pohjautuu kolmikantaiseen neuvottelumenettelyyn ja laajaan yksimielisyyteen mahdollisimman monista asioista. - Meillä on paljon hyviä esimerkkejä niistä pohdiskeluista ja vakavista neuvotteluharjoituksista, joilla olemme päässeet kompromisseihin ja yksimielisyyteen. Siihen kannattaa siis vakaasti pyrkiä.
Ministeri korostaa, että suomalaisen eläketurvan toimeenpanon pitää perustua avoimeen ja läpinäkyvään eläkelaitosten hallintoon. Myöskin vakuutuksenottajien ja edunsaajien edustajilla on oltava vahva ja vakaa asema tässä järjestelmässä. - Tämän julkisen toiminnan valvontaan on myös taattava riittävät keinot ja resurssit. Lisäksi eri eläkelaitosten välillä on turvattava avoimet ja neutraalit kilpailuolosuhteet niin, että eläkevaroilla ei edistetä vieraita päämääriä, ministeri sanoi pitämässään puheessa.
Myös työmarkkinajärjestöjen ja työeläkeyhtiöiden yhteisessä neuvotteluryhmässä, jonka asema on vahvistettu tulopoliittisessa sopimuksessa, on pohdittu eläkevarojen sijoitustoiminnan kehittämistä. Erityisesti palkansaajat ovat vaatineet eläkelaitoksia kantamaan vastuun maamme työllisyydestä lisäämällä kotimaista sijoitustoimintaa. Työeläkelaitokset eivät kuitenkaan voi unohtaa perustehtäväänsä. Siksi onkin etsittävä uudenlaisia sijoitustapoja, joilla työeläkesijoittajat voivat kantaa yhteiskuntavastuunsa työllisyyden hoidossa. - Ehdotankin, että sosiaali- ja terveysministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja työeläkelaitokset yhdessä kehittävät sellaisia kotimaiseen alkavaan ja kehittyvään yritystoimintaan kohdistuvia sijoitusmuotoja, joissa yhdistetään eläkelaitosten pitkäjänteistä sijoitusmahdollisuutta valtion riskirahoitukseen ja samalla turvataan sijoitettaville eläkevaroille mahdollisimman suuri tuotto, ministeri totesi.
Lisätietoja:
Erityisavustaja Ismo Kainulainen, p. 050-517 3594