Ministeri Haatainen: Naisten osallistuminen päätöksentekoon lisää tuottavuutta
On sekä viisasta että välttämätöntä nostaa naisia vaativiin tehtäviin samoin perustein kuin miehiä ja antaa naisille kaikki asiaan kuuluva tuki. Kysymys on myös oikeudenmukaisesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta. Suomen kilpailukyky ja innovatiivisuus edellyttävät myös naisten osaamisen täysimittaista käyttöä, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen puhuessaan tiistaina 30. tammikuuta Talousfoorumissa Helsingissä.
Työelämässä olevien arkeen kuuluvat lapset ja muu perhe-elämä. Naisten enenemisen myötä organisaatiokulttuuri muuttuu niin, että myös miehille tulee nykyistä enemmän käytännön mahdollisuuksia työ- ja perhe-elämä yhteensovittamiseen. Näistä lähtökohdista on ilmiselvää, että naisten aseman parantaminen taloudellisessa päätöksenteossa tuottaa lisäarvoa sekä perheiden hyvinvoinnille että yritysten kilpailukyvylle.
Päteville naisille on annettava tilaisuus
Pätevien naisten on saatava mahdollisuus näyttää osaamisensa. Yritystoiminnan hyvää moninaisuutta on se, että yritysjohdossa on erilaista elämänkokemusta ja osaamista. Esimerkiksi naisen rooli kuluttajana voi tuoda uusia näkökulmia yritykselle.
Valtio on näyttänyt hyvää esimerkkiä talouselämälle tasa-arvokysymyksissä. Valtio nosti kolmessa vuodessa (2003 - 2005) naisten osuudensekä valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa että valtion nimittämistä jäsenistä valtion osakkuusyhtiöiden hallituksiin 40 prosenttiin. Hallitus päätti viime torstaina jatkaa tällä linjalla ja julkaista seurantatiedot vuosittain.
Suomen 50 suurimmassa pörssiyrityksessä naisten osuus hallitusten jäsenistä on 19 prosenttia. EU-maiden vertailussa Suomi sijoittuu viidennelle sijalle Latvian ja Slovenian kanssa. Matkaa valtion saavuttamiin osuuksiin on vielä paljon.
Suomen Asiakastieto Oy tutki vuonna 2005 liikevaihdoltaan 500 suurinta yritystä. Sijoitetun pääoman tuotto samoin kuin omavaraisuusaste olivat suurimmat niissä yrityksissä, joissa sekä toimitusjohtaja että hallituksen puheenjohtaja olivat naisia verrattuna yrityksiin, joissa molemmat olivat miehiä. Nainen toimitusjohtajana tai hallituksen puheenjohtajana nosti molemmat tunnusluvut korkeammalle kuin mies vastaavissa tehtävissä. Tulokset, jotka kiinnostavat varmasti myös omistajia, vaativat lisäselvittämistä.
Muutokseen tarvitaan tietoisia ratkaisuja
Suomessa yksityisten yritysten johtotehtävissä oli vuonna 2004 naisia 26 prosenttia. Vuodesta 2000 naisten osuus ei ole kasvanut yhtään. Tällä vauhdilla saamme odottaa hamaan ikuisuuteen eikä naisilla vieläkään ole toivoa paremmasta. Jos otamme huomioon yhden prosenttiyksikön nousun vuodesta 1995, saavutamme tasatilanteen 250 vuodessa. Naisten on kuitenkin saatava oikeudenmukainen vastine työstään, pätevyydestään ja koulutuksestaan. Naisten on myös päästävä vaikuttamaan samalla painolla talouden ja yhteiskuntaelämän päätöksiin kuin miesten.
Suomalainen nainen on aina osallistunut perheen elättämiseen tasavertaisesti miehen rinnalla. Suomalaisten naisten koulutustaso on korkea. Useimmat myöntävät, että aika on kypsä myös naisten johtajuudelle.
Liian moni kuitenkin luulee, että naisten johtajuus toteutuu itsestään. Näin ei ole. Evoluutiota pitää tarvittaessa auttaa konkreettisilla toimenpiteillä. Omistajilla ja yritysjohdolla on nyt mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen.