Ministeri Haatainen: Kilpailuttaminen ei saa heikentää palvelujen laatua
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistaminen on eri asia kuin tavaratuotannon ulkoistaminen. Tavaratuotannossa alihankkijoita voidaan kilpailuttaa maailmanlaajuisesti, palvelupuolella ei. Hyvään palveluun kuuluu pitkäjänteisyys ja luottamus. Kokemuksesta tiedämme, mitä vanhustenhuollossa ja lastensuojelussa merkitsee, jos hoivahenkilöt vaihtuvat tiuhaan, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen puhuessaan keskiviikkona 19. huhtikuuta Helsingissä julkisten palvelujen ulkoistamista käsittelevässä seminaarissa.
Ulkoistamista ei saa tehdä henkilöstön kustannuksella. Hyödyt tulee hankkia muualta kuin henkilöstökustannuksista, sillä työntekijöiden etujen polkeminen ei ole oikea tapa tehostaa toimintaa.
Laadun takaaminen on vaikeaa, kun palveluja kilpailutetaan. Kaikkein ongelmallisempia ovat terveyspalvelut. Mikä on hyvää palvelua, mikä riittävää? Hyötyjen saaminen on monen mutkan takana. Se edellyttää palvelujen tuotteistamista, kehittynyttä kustannuslaskentaa ja hankintojen osaamista, laadun valvontaa sekä johtamisen ja ohjauksen uudistamista.
Ns. tilaaja-tuottaja-mallin mahdolliset hyödyt voidaan saavuttaa myös julkisella puolella. Malli voi olla myös julkisen puolen sisäinen ohjausmalli, jonka ydin on tilaajan ja tuottajan tehtävien selkeä erottaminen toisistaan. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta tehtäessä tilaaja-tuottaja-mallien tulee perusta paikalliseen harkintaan. Kilpailuttamista on aina arvioitava tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden sekä tehokkuuden ja tuottavuuden näkökulmasta. Markkinoita voidaan käyttää siellä, missä ne antavat hyvän tuloksen, mutta markkinat eivät sovi kaikkialle.
Kun kunnallisia palveluja ulkoistetaan, niin työntekijästä tulee pienyrittäjä. Tämä kehitys heikentäisi olennaisesti naisten työmarkkina-asemaa. Yritystoiminnan jatkuvuus on turvatonta, jos pienellä yrittäjällä on tilaajana vain yksi kunta. Tästä syystä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sukupuolivaikutukset on arvioitava.