Ministeri Haatainen: Julkisen sektorin pätkätöihin puututtava työsopimuslain muutoksella
Julkisen sektorin määräaikaisuuksiin on puututtava korjaamalla työsopimuslakia. Laissa tulee kieltää määräaikaisten työsopimusten käyttö silloin, kun työvoiman tarve on pysyvä, esittää sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen avatessaan STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittisen seminaarin Helsingissä tiistaina 30. tammikuuta.
Voidaksemme pitää kiinni universaaleista, kaikille kuuluvista sosiaali- ja terveyspalveluista ja muista hyvinvointipalveluista jatkossakin meidän on uskallettava myös puuttua määräaikaisuuksien vähentämiseen samaan aikaan, kun kunta- ja palvelurakenneuudistusta viedään käytäntöön. Ongelmaan puuttuminen helpottaa osaavan ja motivoituneen henkilöstön saamista.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ydintavoite on varmistaa vakaa perusta väestön palvelujen turvaamiseksi muuttuvissa oloissa. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja palvelurakennetta vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja sekä lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Tuottavuutta parannetaan tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja vahvistamalla kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä.
Uudistusta on kritisoitu siitä, että puitelaki olisi liian väljä. Asian voi nähdä myös toisin. Puitelain toteuttaminen muokkaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita. Perusterveydenhuollon ja siihen liittyvän sosiaalihuollon väestöpohja vahvistuu 20 000:een, mikä tarkoittaa perusterveydenhuollossa muutosta kolmessa neljästä terveyskeskuksessa ja sosiaalihuollossa lähes 90 prosentissa kuntia. Kaupunkiseutujen suunnitteluvelvoite sisältää palvelujen yhteiskäytön lisäämisen, mikä myös on tärkeä kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon modernisoimisessa.
Puitelakia on moitittu myös liian tiukaksi. Kunta- ja palvelurakenteen uudelleenjärjestelyjen perusteella työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Henkilöstön osallistumista ja työsuhdeturvaa koskevat säännökset korostavat kuntapalvelujen tärkeimmän voimavaran merkitystä uudistuksen onnistumisessa. Muutosvaiheen irtisanomissuoja kannustaa henkilöstöä oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen – kun taas irtisanomisen uhka herättäisi muutosvastarinnan.
Hyvän työyhteisön ja työhyvinvoinnin merkitystä henkilöstöpolitiikassa ja hyvässä johtamisessa ei voi yliarvioida. Hyvään henkilöstöjohtamiseen liittyvät mm. perheen ja työn yhteensovittaminen ja joustavuus sairauslomissa ja työkyvyttömyyseläkkeissä. Nyt on hyvä muistaa mahdollisuus osasairauspäivärahaan osana hyvää johtamista ja hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Myös työaika-autonomia on hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Kun rakenteita uudistetaan, kannattaa uudistaa myös johtamista. Mitä enemmän työntekijä voi vaikuttaa oman työaikansa järjestelyyn, sitä paremmin hän viihtyy työssä.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen riskinä sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta on sosiaalihuollon pirstoutuminen kunnan ja yhteistoiminta-alueiden kesken silloin, kun perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon väestöpohjaa vahvistetaan yhteistoiminta-alueita muodostamalla. Kuntaliitokset tarjoaisivat parhaat edellytykset sovittaa sosiaalihuolto ja terveydenhuolto yhteen asiakkaan kannalta toimivaksi kokonaisuudeksi. Nykyistä suuremmissa kuntakokonaisuuksissa voitaisiin myös vahvistaa terveyden ja toimintakyvyn edistämistä.
Kunta- ja palvelurakennehanke on kuntapäättäjien ja kunnallisen demokratian koetinkivi. Kunnille on annettu raamit ja paljon harkintavaltaa. Uskon, että parhaaseen lopputulokseen päästään, kun päättäjät ja valmisteluun osallistuvat arvioivat sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta ihmisen mitalla: ensiksi, miten palveluprosessit saadaan toimimaan asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Toiseksi, minkälaisia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt, organisaatiorakenteet, joihin nykyiset ja tulevaisuuden ammattilaiset haluavat työntekijöinä sitoutua.