Ministeri Haatainen: Hyvät hankkeet ja kunnossa olevat perusasiat takaavat työturvallisuuden
Työolojen perusasioiden pitää olla hyvässä kunnossa, jotta työhyvinvointi turvataan. Tämä koskee tapaturmavaaroja, fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden aiheuttamia vaaroja sekä ergonomiaa. Myös työn organisointi, sisältö ja palkitsevuus, tasa-arvoinen kohtelu sekä työn ja perhe-elämän tasapaino kuuluvat työhyvinvointiin, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen keskiviikkona 13. joulukuuta puhuessaan Tapaturmaton työ ja elämä -seminaarissa Helsingissä.
Pidän yhtenä merkittävänä saavutuksena sitä, että työpaikoilla on omaksuttu nolla-tapaturma-ajattelu. Nyt ymmärretään nolla-tapaturma-ajattelun vaikutus sekä työntekijöiden että organisaatioiden toimintaan. Kyse on käytännön toimintaa vahvasti ohjaavasta ajattelutavasta. Haluan kannustaa sekä yksityisen että julkisen sektorin työpaikkoja osallistumaan näihin vapaaehtoisiin hankkeisiin. Ne ovat juuri sellaista joustavaa toimintaa, jota etenkin yritykset ovat toivoneet.
Yhteiset työpaikat ja muutostilanteet ovat työturvallisuuden haaste
Yhteiset työpaikat ja ulkoistaminen tuovat mukanaan uudenlaisia tilanteita, joissa työturvallisuutta on tarkasteltava työnantajien, itsenäisten yrittäjien ja materiaalintoimittajien näkökulmasta. Turvallisuuden hallinta edellyttää tiivistä yhteistyötä ja verkottuneen toiminnan hyvää hallintaa.
Työturvallisuuden vaaratilanteet liittyvät usein muutostilanteisiin. Muutoksen nopeus aiheuttaa paineita niin yksittäiselle työntekijälle kuin organisaatiollekin. Muutostilanteissa vaaroja voi jäädä huomaamatta ja virhetoimintojen mahdollisuus kasvaa. Toisaalta uusissa tilanteissa voidaan muokata työtä ja teknologiaa turvallisemmaksi, viihtyisämmäksi ja tuottavammaksi.
Väestön ikääntyminen lisää työsuojelun ja työhyvinvoinnin tarvetta yhteiskunnassa. On kuitenkin muistettava, että työelämän ja sosiaaliturvan kehittämisessä huomiota kiinnitetään kaikkien ikäryhmien tasapuoliseen kohteluun. Ikääntyneistä puhuminen ei siis vähennä esimerkiksi nuorten aseman ja olosuhteiden kehittämistä. Moderni ikäjohtaminen ja ikänäkökulman huomioon ottaminen tarkoittaa kaikkien ikäryhmien erityispiirteiden – niin vahvuuksien kuin heikkouksien – huomioon ottamista päätöksenteossa ja työn arjessa.