Mielenterveysongelmien syntyyn puututtava ajoissa
Masennusdiagnoosilla myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on 1990-luvulla noussut jyrkästi samaan aikaan, kun työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaismäärä on vähentynyt.
Tämän kehityksen taustoja ja mahdollisia vaikutuskeinoja pohditaan sosiaali- ja terveysministeriössä torstaina 9.12 julkaistussa Mielenterveyden häiriöt työkyvyttömyyseläkkeen syynä –selvityksessä. Selvityksessä kuvataan mielenterveyseläkkeiden lukumäärän kehitystä, yleisyyttä ja alkavuutta. Siinä pyritään vastaamaan myös kysymykseen, mitä voivat olla ne työelämässä, työolosuhteissa, yhteiskunnassa tai arvoissa ja asenteissa tapahtuneet muutokset, jotka tekevät mielenterveyden häiriöistä potevat muita helpommin työkyvyttömiksi.
Selvitystä ovat olleet tekemässä johtaja Hannu Uusitalo Eläketurvakeskuksesta, professori Kari Lindström Työterveyslaitokselta, tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitokselta, emeritusprofessori Olavi Riihinen, projektipäällikkö Ismo Suksi Veto-ohjelmasta ja ylitarkastaja Olavi Parvikko työsuojeluosastolta, sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmää on johtanut kansliapäällikkö Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Selvityksessä todetaan muun muassa, että varhainen puuttuminen tulisi ottaa osaksi johdon päätöksentekoa ja henkilöstötilinpäätöksiä. Masennukseen tulisi puuttua varhaisessa vaiheessa. Työterveyshuollon tulisi myös tunnistaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen prosessi ja siihen vaikuttavat yksilön ja yhteisön ominaisuudet.
Lisäksi työpaikkojen työsuojeluhenkilöstön tulee ottaa käyttöön menetelmiä ja luoda käytäntöjä, joilla arvioidaan terveydelle ja turvallisuudelle haitallista kuormittumista. Heidän tulee myös tukea ja kehittää työyhteisöjen keskinäistä luottamusta tunnistamalla kiusaamisen, syrjinnän ja epäoikeudenmukaisen kohtelun työpaikoilla. Työryhmän ehdotuksissa kiinnitetään huomio ongelmien ehkäisemiseen kehittämällä käytäntöä palvelevia työntekijöiden tukiohjelmia. Näiden tavoitteena on tukea yksilöitä työoloihin ja –elämään liittyvissä ongelmatilanteissa.
Lisätietoja:
professori Kari Lindström, puh. 030 474 2714
tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist, puh 09-4744 8212
tutkija Raija Gould, puh 010 751 2156
projektipäällikkö Ismo Suksi, puh 09-160 73134
emeritusprofessori Olavi Riihinen, puh 09-724 7114
ylitarkastaja Olavi Parvikko, puh 09-160 72487