Mielenterveyslakiin ehdotetaan kriminaalipotilaiden hoitoon liittyviä muutoksia
Työryhmä ehdottaa, että mielenterveyslakia muutettaisiin siten, että kriminaalipotilas voitaisiin määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon tiettyjen muidenkin vakavien mielenterveyden häiriöiden kuin mielisairauden perusteella. Kysymykseen tulisivat vaikeat, lähellä mielisairautta olevat persoonallisuushäiriöt, esimerkiksi epäluuloinen, eristäytyvä ja psykoosipiirteinen persoonallisuus. Näitä häiriöitä sairastavat henkilöt hyötyisivät myös hoidosta.
Mielenterveyslakiin laadittaisiin myös pykälä kriminaalipotilaita koskevasta velvoitteisesta avohoidosta, johon määräämisestä päättäisi terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Velvoitteisen avohoidon kesto määräytyisi hoidon tarpeen perusteella. Hoito päättyisi heti, kun hoidon tarvetta ei enää todettaisi, mutta hoidon tarpeen jatkuessa hoitopäätös uusittaisiin puolivuosittain ja päätös alistettaisiin hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Jos hoito jatkuisi yli kolme vuotta, hoidon tarve arvioitaisiin valtion sairaalassa tai yliopistollisen keskussairaalan psykiatrisella osastolla ja hoidon jatkamisesta päättäisi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Se päättäisi myös hoidon lopettamisesta.
Pohjana velvoitteisessa avohoidossa olisi potilaan kanssa laadittu hoito- ja kuntoutussuunnitelma.
Työryhmä katsoo, että velvoitteista avohoitoa käyttämällä voitaisiin lyhentää kriminaalipotilaiden sairaalahoitoja sekä vähentää uusintarikollisuutta ja psyykkisen voinnin huononemisesta aiheutuvia raskaita hoitoja.
Työryhmä ehdottaa laadittavaksi sairaanhoitopiirikohtaiset mallit kriminaalipotilaiden hoidon järjestämisestä. Velvoitteinen avohoito toteutettaisiin sairaanhoitopiirin koordinoimana psykiatrisessa hoidossa. Hoidon toteuttamisessa ja ohjaamisessa olisi mukana myös hoidosta vastannut valtion sairaala tai yliopistollinen keskussairaala.
Vankeudesta vapautumisvaiheessa valvottuun koevapauteen voi tämän vuoden lokakuun alusta voimaan tulevan ns. vankeuslakipaketin mukaan tulla sellaisia lievemmin psyykkisesti häiriintyneitä henkilöitä, joita ei voida määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon ja joita voidaan hoitaa avohoidossa heidän kanssaan yhteistyössä tehtyjen sopimusten mukaan.
Erityistä huomiota pitäisi rangaistusaikana kiinnittää sellaisiin vankilasta vapautuviin henkilöihin, jotka ovat vapautuessaan tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon tarpeessa. Heidän tarvitsemiensa mielenterveyspalveluiden valmiuksia parantaisi, jos olisi laadittu paikalliset ja alueelliset mielenterveyspalveluiden kokonaissuunnitelmat.
Taustaa
Työryhmän asettamisen taustalla ovat etenkin rikoslain uudistetut syyntakeisuussäädökset, joiden mukaan vakava mielenterveyden häiriö voi poistaa rikoksentekijän syyntakeisuuden tai alentaa sitä. Mielentilansa takia syyntakeettomaksi todettua ei tuomita rangaistukseen, mutta valtaosa heistä määrätään mielenterveyslain nojalla tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon. Nykyisen mielenterveyslain mukaan aikuinen voidaan määrätä hoitoon vain todetun mielisairauden, ei sitä lievempien mielentilan häiriöiden takia. Muuttamalla mielenterveyslakia tältä osin halutaan varmistaa, että hoitoa tarvitseva rikoksentekijä voidaan määrätä diagnoosinsa mukaisesti asianmukaiseen hoitoon.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti elokuussa 2004 työryhmän arvioimaan rikoksesta syytetyn ja mielenterveyden häiriön vuoksi tuomitsematta jätetyn hoitoon liittyviä kysymyksiä ja aihepiiriin liittyvän lainsäädännön tilaa ja muutostarpeita. Työryhmän tuli tehdä tarvittavat esitykset lainsäädännössä ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi. Työryhmän puheenjohtajana toimi lääkintöneuvos Sakari Lankinen sosiaali- ja terveysministeriöstä ja varapuheenjohtajana hallitusneuvos Jussi Pajuoja oikeusministeriöstä.
Lisätietoja:
Lääkintöneuvos Sakari Lankinen, STM, puh. 09-160 74131 (lääketieteelliset kysymykset)
Hallitusneuvos Jussi Pajuoja, OM, puh. 09-4321 (oikeudelliset kysymykset)
Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen. Kriminaalipotilaita koskevat säännökset, sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2005:20. Muistio on kokonaisuudessaan verkossa osoitteessa: www.stm.fi > Julkaisut > työryhmämuistiot.