Hyppää sisältöön
Media

Maailman huumetilanne edelleen vaikea

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 26.6.2003 7.08
Tiedote 189/2003

Vuosituhannen vaihteessa koko maailmassa huumeita arvioidaan kokeilleen tai käyttäneen vuoden aikana noin 185 miljoonaa henkilöä, joista kannabista lähes 150 miljoonaa.(1) Euroopan unionissa kannabista vuoden aikana käyttäneiden määrä arvioitiin viime vuosikymmenen lopussa noin 15 miljoonaksi (2) , joista suomalaisten osuus oli noin 100 000 (3).

YK-raportin mukaan kaikkialla maailmassa huumeita käyttävät erityisesti nuoret, käyttäjistä suurin osa on miehiä ja työttömien osuus käyttäjistä on koko väestöä korkeammalla tasolla. Eniten huumeita kokeillaan ja käytetään Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Australiassa sekä niillä alueilla, joissa joko tuotetaan huumeita tai jotka sijaitsevat ns. huumereittien varrella.

Ongelmallinen huumeidenkäyttö liittyy eri huumeisiin eri maanosissa: Euroopassa ongelmia tuottavat erityisesti opiaatit, Pohjois-Amerikassa kokaiini, mutta myös opiaatit ja kannabis, Etelä-Amerikassa ensisijassa kokaiini, Afrikassa kannabis ja Aasiassa, Australiassa sekä Oseaniassa opiaatit. Vuosituhannen vaihteessa niitä maita, jotka ilmoittivat huumeiden käytön olevan lisääntymässä, oli huomattavasti enemmän kuin niitä, jotka katsoivat käytön olevan vähenemään päin. Todennäköiseltä siis näyttää, että huumeongelma maailmassa kasvaa.

YK-raportti nostaa esiin myös Euroopan huumetilanteen heikkenemisen ja esittää sen syyksi suurelta osin Keski- jaItä-Euroopan maiden huumeiden käytön nopean kasvun. Euroopan unionissa huumeiden käyttötasoissa on suuria eroja ja myös kehityssuunnat vaihtelevat. Sen sijaan huumeiden ongelmakäyttö näyttää olevan yleisesti ottaen vakiintumassa nykyiselle tasolle.

Suomessa huumeiden käyttö suhteellisen vähäistä

Suomessa käytetään huumeita edelleen suhteellisen vähän. Kokeilu- ja käyttö samoin kuin ongelmakäyttö ovat unionin alhaisimpia. Kuitenkin Suomen huumetilanne kehittyi koko 1990-luvun nopeasti huonompaan suuntaan. Uusimpien tietojen valossa huumeiden käytön ja haittojen kasvu olisi tasaantumassa, mutta vielä on vaikea arvioida, miten pysyvästä ilmiöstä on kyse. Suomen päihdetilanteeseen vaikuttava toimintaympäristö muuttuu EU:n laajentumisen myötä radikaalisti vuonna 2004. Erityisen haasteen muodostavat Baltian maat, joissa huumausaineiden käyttö ja niistä koituvat haitat, kuten tartuntataudit sekä huumausainerikollisuus ovat lisääntyneet huolestuttavasti viimeisten vuosien aikana. Suomessa huumausainepoliittisen toimintaympäristön muutokseen ja sen luomiin uusiin haasteisiin vastaaminen edellyttää tiivistä hallinnonalojen välistä yhteistyötä.

Hallinnonalojen välisestä yhteistyöstä vastaa sosiaali- ja terveysministeriön johtama huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä. Koordinaatioryhmän tehtävänä on kehittää ja yhteensovittaa valtakunnallista huumausainepolitiikkaa sekä seurata huumausainetilanteen kansallista ja kansainvälistä kehitystä. Lisäksi koordinaatioryhmä valvoo vuosille 2001-2003 laaditun huumausainepolitiikan tehostamista koskevan toimenpideohjelman toteutumista.

Koordinaatioryhmän laatiman ohjelman toimenpiteet liittyvät huumausaineiden käytön ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, huumausaineiden käyttäjien hoitoon ja heidän läheistensä tukemiseen, valvontatoimiin, kansainväliseen yhteistyöhön, tutkimukseen ja seurantaan sekä huumausainepolitiikan yhteensovittamiseen, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Vuonna 2003 koordinaatioryhmä valmistelee hallitusohjelman mukaisen huumausainepoliittisen toimenpideohjelman vuosille 2004-2007. Tulevaisuuden linjauksissaan koordinaatioryhmä painottaa pitkäjänteisen perustason työn jatkamista ja kehittämistä sekä eri viranomaistahojen välisen yhteistyön merkitystä. Uudessa toimenpideohjelmassa otetaan huomioon myös EU:n vuosia 2000-2004 koskeva huumausaineohjelman väliarviointi. Euroopan komission laatiman väliarvioinnin mukaan jäsenmaiden tulee noudattaa monialaista huumausainepoliittista lähestymistapaa, jolla pyritään vähentämään kysyntää, estämään tarjontaa, ehkäisemään väärinkäyttö, saattamaan väärinkäyttäjät hoitoon ja rankaisemaan laittomaan toimintaan osallistuneita rikollisia.

Suomen toiminta YK:n huumausaineohjelmassa

Huumausaineiden laiton kysyntä ja tarjonta on maailmanlaajuisesti pysynyt kokonaisuudessaan verrattain stabiilina. Toisilla alueilla laittoman käytön ja tuotannon vähentämisessä on edistytty, toisilla taas on ilmennyt uusia ongelmia. Eräs näistä on HIV/AIDS-tartuntojen merkittävä lisääntyminen Keski-Aasiassa ja Itä-Euroopassa - Afganistanissa tuotettujen laittomien huumausaineiden salakuljetusreitin varrella. Laiton huumausaineiden tuotanto ja käyttö on hälyttävä ongelma, johon ei pystytä vastaamaan ilman kansainvälistä yhteistyötä.

YK:n Wienissä toimiva huume- ja rikosjärjestö ODC (United Nations Office on Drugs and Crime) on merkittävin kansainvälinen huumausaineiden kontrollista vastaava toimija. Järjestössä ohjataan kansainvälistä huumepolitiikka ja neuvotaan valtioita kehittämään omaansa. ODC:n toiminta perustuu YK:n yleiskokouksen antamaan valtuutukseen. Keskeinen osa työtä on kansainvälisten huumausaineiden kontrollia säätelevien sopimusten toimeenpano ja valvonta.

Suomi on ollut aktiivinen ODC:ssa. Suomen vuosittainen tuki järjestölle on ollut n. 500.000 euroa. Tämä on suuntautunut Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan linjausten mukaisesti projekteihin eteläisessä Afrikassa ja Afganistanissa. Suomi on myös tukenut ODC:n yhteistyötä Venäjän viranomaisten kanssa.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Tapani Sarvanti, STM (Suomen huumausainepolitiikka yleensä),

puh. 09- 160 73850

Erikoissuunnittelija Ari Virtanen, Stakes, puh. 09-3967 2378 (tilastot)

Projektisihteeri Sari Hanhinen, STM, puh. 09-160 73139 (huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä)

> (1) Vrt. http://www.unodc.org/pdf/report_2002-06-26_1/report_2002-06-26_1.pdf
> (2) Vrt. http://www.emcdda.eu.int/infopoint/publications/annrep.shtml
> (3) Vrt. http://www.stakes.fi/ajankohtaista/arkisto/Uutiset2003/u16.htm

Sivun alkuun