Liikunnan merkitys ihmisen terveydelle ymmärretään yhä paremmin
Terveysliikunta on viime vuosina ollut selvästi kasvussa. Yhä useampi haluaa pitää terveyttään yllä liikkumalla. Myös päättäjät niin kunnissa kuin koko maassa alkavat ottaa terveysliikunnan huomioon sekä toimintastrategioissaan että budjeteissaan. Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta järjesti tiistaina 25. toukokuuta Helsingissä keskustelutilaisuuden terveysliikunnan sidosryhmille ja toimittajille. Tilaisuudessa luotiin katsaus terveysliikunnan tämänhetkiseen tilanteeseen, lukuisiin terveysliikuntahankkeisiin sekä toiminnan rahoitukseen.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä korosti ikääntyvien ihmisten liikunnan merkitystä. Hän otti yhdessä kulttuuriministeri Tanja Karpelan kanssa vastaan ”Ikääntyneiden ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset”, jotka nyt julkistettiin. Suositukset on valmisteltu Suomen Gerontologian Tutkimuskeskuksen, Ikäinstituutin ja UKK-instituutin yhteistyönä. Laatusuosituksissa painotetaan kuntien roolia ikääntyneiden liikunnan edistämisessä ja esitetään, että ikääntyneiden kuntoliikunta pitäisi sisällyttää osaksi kuntienhyvinvointipolitiikkaa ja vanhusstrategiaa.
Iäkkäille ihmisille säännöllinen liikunta on välttämätöntä toiminta- ja liikkumiskyvyn turvaamiseksi. Arkiliikunnan ohella he tarvitsevat lihasvoimaa ja tasapainoa kehittävää liikuntaa. Monipuolisen liikunnan avulla iäkkäät ihmiset pysyvät hyväkuntoisina ja pystyvät asumaan kotonaan pidempään. Ikäihmisten liikunnan merkitys on ymmärretty jo kauan, ja meillä onkin käynnissä asian tiimoilta monia erinomaisia hankkeita, joita valtiovalta osaltaan myös rahoittaa, Hyssälä sanoi.
Syksyllä käynnistyy kansallinen ohjelma, jonka tarkoituksena on lisätä erityisesti kotona asuvien ikäihmisten ja heidän omaistensa tietämystä voimaharjoittelun merkityksestä tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvylle. Tavoitteena on lisätä nimenomaan lihasvoimaa parantavan liikunnan harrastusta. Tähän tarvitaan voimaharjoittelumahdollisuuksien parantamista sekä uudenlaisia mahdollisuuksia ikäihmisten terveysliikunnan järjestämiseen ja liikuntakyvyn testaamiseen. Ohjelmassa kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntoutus- ja liikuntahenkilöstön, vapaaehtoisjärjestöjen ohjaajien sekä ikäihmisten omaisten ohjaus- ja neuvontataitoja voimaharjoittelussa. Ministeri Hyssälä muistutti, että myös ikäihmiset tarvitsevat ammattitaitoisten ohjaajien suunnittelemia, turvallisia ja helposti saavutettavia liikuntaryhmiä, joissa otetaan huomioon jokaisen yksilölliset tarpeet ja toiveet.
Kulttuuriministeri Tanja Karpela kiinnitti terveysliikunnan neuvottelukunnan tilaisuudessa huomiota eri sukupuolten väliseen liikunta-aktiivisuuteen ja erityisesti siihen kohdistuvaan julkiseen tukeen.
Tiedämme, että pojat liikkuvat jonkin verran aktiivisemmin kuin tytöt. Jossakin aikuistumisen vaiheessa naiset kuitenkin ohittavat miehet liikunta-aktiivisuudessa. Kiinnostavaa on se, että naiset kokevat olevansa pikemminkin terveysliikkujia, kun taas miehet sporttisia liikkujia, ministeri Karpela sanoi.
Hän totesi, että meillä ei kuitenkaan ole tietoa siitä, miten tasapuolisesti yhteiskunnan tukitoimet kohdentuvat eri sukupuolten hyväksi. Emme esimerkiksi tunne budjetin sukupuolivaikutuksia. Karpela onkin asettanut tänä keväänä työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus sukupuolivaikutusten arviointimenettelystä liikunnan alalla. Työ liittyy pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman tasa-arvon edistämistä sekä sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaan tavoitteeseen.
Kulttuuriministeri esitti toivomuksenaan, että myös terveysliikunnan neuvottelukunta omassa työssään kasvattaisi tietopääomaa liikunnan ja terveyden välisistä suhteista sukupuolinäkökulmasta sekä arvioisi toimenpiteittensä sukupuolivaikutuksia.